Navetan mikittämisellä mielenrauhaa – äänitarkkailu hälyttää kiimasta, poikimisista ja irtonaisista eläimistä


Janne Voutilainen (vas.) on tyytyväinen karjamikrofonin toimintaan 50 lehmän parsinavetassaan. Tauno Väisänen kertoo, että pitkänomaisessa navetassa olisi hyvä olla kaksi mikrofonia. Kuva: Markku Pulkkinen

Piirros laitteiston toimintaperiaatteesta. Kuva: Markku Pulkkinen

Voutilaisen maitotilalla Riistavedellä on ollut Kaunilan karjamikrofoni käytössä yli kolme vuotta. Maatalousyrittäjä Janne Voutilainen on ollut tyytyväinen laitteistoon.

"Ääneen perustuva tarkkailujärjestelmä tuo rauhaa elämään ja lomillekin. Laitteisto on toiminut hyvin ja vastannut odotuksia", Voutilainen kiittelee.

Voutilaisen puhelimeen saapuu tekstiviesti, jos navetasta kuuluu poikkeuksellisia ääniä. Hälytysviestin liitteenä tulee 15 sekunnin ääninäyte poikkeuksellisesta tilanteesta. Kun avaa linjan puhelimesta navetan mikrofoniin, voi päätellä, mistä äänet johtuvat.

Hälytyksiä antavat tyypillisesti poikiminen, irrallaan olevat eläimet ja kiima. Mikrofoni hälyttää myös, jos luvaton kulkija tai tulipalo aiheuttaa levottomuutta eläimissä.

Kaunilan perustajat, Petri Piipponen ja Tauno Väisänen, alkoivat rakentaa uutta tarkkailujärjestelmää nelisen vuotta sitten.

"Entisenä maitotilallisena ihmettelin, miksei karjatiloille ole kehitetty ääniin perustuvaa tarkkailujärjestelmää, vaikka sopiva tekniikka on olemassa", Väisänen kertoo.

Karjamikrofoni on nyt käytössä noin kymmenellä nautatilalla. Ohjelmistoa ei ole vielä säädetty muille eläinlajeille, mutta sekin on mahdollista.

Sähkövirralla toimivaan kokonaisuuteen kuuluvat navettaan asennettavat mikrofonit, toimistoon sijoitettava tietokoneyksikkö, johdot ja varavirtalaite. Mikrofonin välittämä ääni kulkee tietokoneen kautta pilvipalveluun ja sieltä kotieläinyrittäjän puhelimeen tai tablettiin. Kaikki tieto tallentuu kiinteälle tietokoneelle, josta sitä voidaan tarpeen vaatiessa analysoida tarkemmin.

Mikrofonin pitää olla laadukas, jota se kestää navetan pölyt ja kosteuden. Mikrofonit pitää joka tapauksessa vaihtaa uusiin vuoden välein.

"Varsinainen äly on ohjelmistossa, jonka olemme kehittäneet analysoimaan ääniä ja päättelemään, mitkä niistä ovat poikkeuksellisia", Väisänen painottaa.

Laitteistoon saa lisävarusteena myös kameran, jota voi ohjailla älypuhelimella. Häiriön syyn voi siten myös nähdä.


Järjestelmän hinta muodostuu 3 000 euron laitteistomaksusta ja eläinten määrään perustuvasta lisenssistä. Lisenssimaksua aletaan periä ensimmäisen käyttövuoden jälkeen ja se on yhden euron lehmää kohti kuukaudessa. Lisenssimaksuun sisältyy ohjelmistojen päivittäminen ja laitteiston huolto.

Ennen kuin laitteisto asennetaan, kerätään navetasta muutaman päivän ajan ääninäytteitä, joiden perusteella ohjelmisto ja hälytyskynnys säädetään kyseiseen navettaan sopivaksi. Normaalit navetan äänet, kuten parsien kolahdukset, eivät siten aiheuta hälytystä. Mikrofoni kytkeytyy automaattisesti pois päältä niinä aikoina, kun navetassa tehdään eläintenhoitotöitä. Silloin työn äänet eivät aiheuta hälytyksiä.

Laitteiston asentaminen vie noin päivän. Muutaman päivän päästä tehtävällä toisella käynnillä tarkennetaan ohjelmiston säätöjä.

Janne Voutilainen pitää hankintaa hintansa arvoisena.

"En halua asua navetassa, vaan käydä siellä töissä muutaman tunnin päivässä. Tätä periaatetta äänitarkkailu tukee hyvin", Voutilainen kuvailee.

Väisänen perustelee laitteiston hyödyllisyyttä ja hintaa muun muassa sillä, että yksi menetetty kiima maksaa tilalle 500–700 euroa.

Voutilainen kertoo saaneensa äänten avulla kiinni muutaman kiiman, joita hän ei olisi muuten huomannut. Irti ollut eläin on aiheuttanut myös muutaman hälytyksen.

Kaunila on kehittänyt myös eläinten aktiivisuuspantaa. Se on jo käytössä koirien hyvinvoinnin seuraamisessa. Pannan avulla voi tarkkailla koiran terveydentilassa tapahtuvia muutoksia ja yli- tai aliaktiivisuutta.

Seuraavana tuotteena tulee aktiivisuuspanta hevosille. Sama toimintaperiaate sopii myös lehmille ja jossain vaiheessa myyntiin saattaa tullakin lehmän aktiivisuutta, lämpötilaa ja sydämen sykettä mittaava panta.

"Esimerkiksi puolen asteen lämpötilan nousu voi kertoa kiimasta ja asteen nousu akuutista utaretulehduksesta", Väisänen tietää.