
Tässäkö Suomen isoimmat sarvet? Lauhkea Texas rauhoittaa laumansa
Maalahdessa asuva Texas on rotunsa ainoa edustaja Suomessa.
Texasin sarvien kärkiväli on 1,6 metriä. Texas longhorn -rodulla sarvet voivat kasvaa jopa yli kaksimetrisiksi. Kuva: Johannes TervoJos minulla olisi tuollaiset sarvet, olisin aikamoisessa solmussa. Texas-sonni kuitenkin hallitsee 1,6 metriä leveän kruununsa ongelmitta.
MT kävi tapaamassa Texasia Maalahdessa viimeksi kahdeksan vuotta sitten: silloin se oli pieni vasikka. Nyt Suomen ainoa texas longhorn toimii tilan nuoremman ylämaankarjan kaitsijana.
Lastenvahdiksi se sopii hyvin, kehuu Koski Gårdin emäntä Marika Koski. ”Texas ei ryntäile koskaan. Sen olemus rauhoittaa muut.”
Texas longhornin esivanhemmat päätyivät Yhdysvaltoihin Kolumbuksen matkassa. Puolivillinä tasangoilla elänyt rotu ehti käydä maassa jo sukupuuton partaalla. Nyt sen kestävyyttä ja lihan laatua arvostetaan jälleen.
Maalahden Texas ei ole koskaan tavannut toista rotunsa edustajaa. Se syntyi alkiosta charolais-lehmälle, usean yrityksen jälkeen.
”Lapset nimen antoivat: He olivat sitä mieltä, että sen on pakko olla Texas", Marika kertoo.
Vain kuolleen ruumiini yli, oli Sami Kosken ensimmäinen reaktio, kun Marika ehdotti, että yhdessä hankitulle maatilalle ostettaisiin lehmiä. Muutamaa vuotta ja 60 nautaa myöhemmin hän myöntää tappionsa jo iloisin mielin.
Charolaisia tilalla ei enää ole. Ylämaankarjassa pariskuntaa viehättävät niiden älykkyys ja itsenäisyys. Marika kertoo esimerkkinä päivästä, jona laitumelle kaatui puu.
”Ylämaalaiset ymmärsivät heti, että se on kierrettävä, jotta pääsee syömään. Charolaiset ammuivat rivissä rungon takana.”
Itsenäisyys on myös taakka. Laidunkauden koittaessa löytyy aina yksi itsepäinen ylämaalainen, joka ei suostu menemään muiden mukana, mainitsee isäntä. ”Yksi niistä vietti itsekseen laitumella kaksi viikkoa, kun sitä ei saatu kiinni.”
Liha toimitetaan asiakkaille suoramyyntinä, kotiinkuljetuksella. ”Helpompiakin tapoja olisi. On kuitenkin hauskaa luoda kontakteja ja tavata ihmisiä.”
Texasin elämästä puuttuu oikeastaan vain sopiva lehmä. Toista saman rodun edustajaa on harkittu, mutta päätöksiä ei vielä ole tehty. Moni asia voi tilalla vielä muuttua, mutta yksi pysyy – jos Marika saa päättää: ”Lehmistä emme luovu koskaan.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat




