Vuokrapellot kuntoon yhdessä sopien

Kuvituskuva. Kuva: Alina Uotila

Lue lisää vuokrapeltojen sadontuottokyvyn ylläpitämisestä

Pellon kunnosta huolehtiminen on tapa kunnioittaa aiempien sukupolvien työtä ja varmistaa, että kotimaista ruokaa riittää myös tulevaisuudessa. Hyvin hoidettu pelto pidättää myös tehokkaammin vettä sekä ravinteita ja auttaa näin vähentämään ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin ja Itämereen.

Peltomarkkinoilla olisi opittavaa vuokra-asuntomarkkinoilta. Asunnon omistaja remontoi ja huoltaa asuntoaan, jotta se pysyy hyvässä kunnossa ja houkuttelee vuokralaisia. Samalla tavalla myös pellonomistajan kannattaa vaalia omaisuuttaan, sillä hyvin hoidettu pelto kiinnostaa viljelijöitä ja tuottaa varmemmin satoa vuodesta toiseen.

Maatalousyrittäjä Thomas Lindholm Raaseporista on reilun pelin puolesta puhuja. Hän on löytänyt maanomistajien kanssa toimivan vuokrausmallin.

– Olen valmis maksamaan parempaa vuokraa hyvästä viljelylohkosta, jolla on korkea viljavuus, toimiva ojitus ja hyvät satoedellytykset. Kun vuokraat asunnon, odotat vuokralaisena, että suihku toimii. Jos näin ei ole, se vaikuttaa vuokraan, Lindholm konkretisoi.

Kuvituskuva. Kuva: Alina Uotila

Ennen vuokrahinnasta sopimista Lindholm tarkastaa pellon yhdessä maanomistajan kanssa.

– Katsomme, missä kunnossa pelto on ja mitä sille pitäisi tehdä. Onko ojituksessa puutteita? Miten kalkitus on hoidettu? Jos huomaamme ongelmia, mietimme niihin yhdessä ratkaisut. Jos on tarpeen tehdä isompia perusparannustöitä, sovimme niiden tekemisestä ja kustannusten jakamisesta erikseen.

Tuuloslainen maanviljelijä Jari Eerola on samoilla linjoilla kollegansa kanssa. Hänkin parantaa mielellään vuokrapeltojen kasvukuntoa, kunhan kunnostustoimista sovitaan hyvässä yhteisymmärryksessä maanomistajan kanssa.

– Sovin vuokrasopimusten teon yhteydessä perusparannustöistä ja niiden vaikutuksesta vuokraan. Jos perusparannustyöt ovat niin suuria, että niissä tarvitaan kaivinkonetta, kirjataan nämä asiat erikseen vuokrasopimukseen. Pellon kunnostusta kannattaa suunnitella yhdessä maanomistajan kanssa, Eerola painottaa.

Eerolan äskettäin toteuttama salaojien uusiminen yhdeksän hehtaarin vuokralohkolla on hyvä esimerkki peruskunnostustyöstä, josta sovittiin etukäteen.

– Vuokraneuvottelu kesti poikkeuksellisen pitkään, lähes vuoden. Molemmat osapuolet ovat nyt tyytyväisiä lopputulokseen, joten perusteellinen neuvottelu kannatti, Eerola iloitsee.

Vuokrapellon salaojittamisesta ja kustannusten jakamisesta kannattaa tehdä oma sopimuksensa vuokrasopimuksen liitteeksi. Pitkät vuokrasopimukset kannustavat vuokrapeltojen perusparannustöihin. Kuva: Markku Pulkkinen

Maanomistaja Tuomo Halkosaari Ilmajoelta halusi varmistaa, että reilut 30 hehtaaria entisen maitotilan hyväkuntoista peltoa pysyy hyvässä kasvukunnossa koko vuokrakauden ajan.

– Halusimme vuokraajalta vuokrasopimuksen liitteeksi peltojen hoitosuunnitelman, sillä jos peltoa ei hoideta, syödään maatilan kivijalkaa. Hyvä viljelytapa säilyttää varmemmin pellon arvon.

Samalla kylällä sijaitsevassa Mäki-Latvalan maatalousyhtymässä ymmärrettiin hoitosuunnitelman merkitys maanomistajalle ja vuokrasopimus syntyi hyvien, dokumentoitujen viljelykäytäntöjen ansiosta.

Maatalousyrittäjät Veikko (vas.) ja Mikko Mäki-Latvala ja maanomistaja Tuomo Halkosaari löysivät yhteisen sävelen pellon vuokraamisesta, kun vuokrasopimuksen liitteeksi laadittiin peltojen hoitosuunnitelma. Kuva: Markku Pulkkinen

– Tällä kertaa korkein tarjous ei voittanut. Vastuullinen viljelytapa ja molemminpuolinen luottamus ratkaisivat vuokralaisen valinnan, maanomistaja Halkosaari painottaa.

Pitkä vuokrasopimus on pellon kasvukunnon kannalta parempi ratkaisu kuin lyhyt. Monet viljelijät toivovat vähintään kymmenen vuoden vuokrasopimuksia, sillä se luo vakautta ja antaa vuokraajalle mahdollisuuden kehittää tuotantoaan pitkäjänteisesti.

Vuokrasopimukset kannattaa tehdä aina kirjallisesti, jolloin mahdolliset erimielisyydet on helpompi ratkoa vuokrakauden aikana. Vuokrasopimuksen liitteeksi kannattaa laatia omat sopimukset isoista perusparannustoimista ja niiden kustannusten jakamisesta. Esimerkiksi MTK tarjoaa jäsenilleen kattavia vuokrasopimusmalleja.

Jari Eerolan huippuhetkiä on se, kun huonoilla viljelykäytännöillä tiivistetty peltolohko saadaan sinnikkään viljelykierron ja maanparannustoimien ansiosta tuottamaan jälleen isoja ja laadukkaita satoja. Kuva: Alina Uotila

Hyvin ja kirjallisesti sovittu on puoliksi tehty. Molemmat osapuolet voivat silloin nukkua yönsä rauhassa. Maanomistajan omaisuus on hyvässä hoidossa ja yrittäjä saa hyväkuntoisesta pellosta kunnon sadon ja palkan työlleen. Hyvästä kasvusta hyötyvät myös pieneliöt, ilmasto, vesistöt ja koko ympäristö.

Ilmoittaudu Vuokrapellot kuntoon! Webinaariin 12.11.2025