- Mainos: Trans Farm Oy
”Ei ole kiva viljellä pelkkää viljaa. Erikoiskasvit tuovat mukavaa vaihtelua”
”Ei ole kiva viljellä pelkkää viljaa. Erikoiskasvit tuovat mukavaa vaihtelua”, Heta Niemi nauraa. Erikoiskasvit parantavat maan rakennetta. Siinä tärkein syy niiden kylvöön. Mty Suurniityn viljelykierrossa on mukana sekä kuminaa että öljyhamppua.
Hyvinkääläiset siskokset Heta Niemi ja Helka Sandelin viljelevät runsaan 200 hehtaarin Maatalousyhtymä Suurniittyä. Tilalla oli aiemmin lypsykarjaa, mutta toissa keväänä lehmät lähtivät ja tilalle tuli emolehmiä.
”Meillä oli jo vanhempien aikana kuminaa, mutta öljyhamppu on nyt ensimmäistä kertaa viljelyssä”, Niemi kertoo Trans Farmin puintinäytöksessä hamppupellollaan.
Niemen mukaan tärkein syy erikoiskasvien kylvöön on, että ne parantavat maan rakennetta.
”Kumina on tehnyt hyvää maalle. Kun savipellon kyntää kuminan jälkeen, näkee hyvän maan rakenteen.”
Toinen tärkeä tekijä on tietysti viljelyn kannattavuus. Niemi toteaa, että sekä kuminan että hampun hinnoilla viljelyn kannattavuus on parempaa kuin viljoilla.
Öljyhamppu suorakylvettiin
Yleisin tapa öljyhampun perustamiseen on muokkaus, mutta Niemi ja Sandelin kylvivät multavan puintinäytöslohkon suoraan kauran sänkeen. Hamppua heillä kasvoi parikymmentä hehtaaria.
”Osa lohkoista oli kynnetty syksyllä, osa vedettiin lautasäkeellä. Kun oli kuiva kevät, ajateltiin, ettei kylvetä hamppua ennen kuin sateita on tiedossa. Kaikki hamput kylvettiin kerralla 9.5.”, Niemi kertoo. Seuraavana päivänä tuli pieni sade.
Hamppu sai puintinäytöslohkolla typpeä 50 kiloa hehtaarille. Sen jälkeen pellolla ei tarvinnut tehdä mitään. Hampulle ei ole rekisteröity torjunta-aineita, eikä sillä ole tuholaisia.
Ensimmäisenä vuonna puinti teetettiin urakoitsijalla, jatkossa kenties omalla puimurilla.
Niemi piti kasvustoa onnistuneena ja syystäkin. 20 hehtaarin keskisato ylitti 1000 kg. Luonnonvarakeskuksen tilastoissa öljyhampun keskisato on ollut noin 750 kg hehtaaria kohden.
Kumina tasaa työhuippuja
Kuminasta siskoksilla on pitkä kokemus. Niemi kertoo sen tasaavan hyvin työhuippuja.
Maatilalla otetaan kuminasta yleensä kaksi satoa. ”Jos sitä pitää pitkään, rikkakasvit tulevat ongelmaksi”, Niemi toteaa.
Kuminasta on tullut hyviä satoja, parhaina vuosina kahta tonniakin hehtaarilta. Niemi kertoo, että tilalla on paljon savimaita, jotka pitää keväällä nopeasti tehdä valmiiksi.
Viime vuonna kuminaa perustettiin tilalla 24 hehtaarille. Puitua alaa on 15 hehtaaria. ”Satoa tuli ehkä 1 500 kiloa parhaimmillaan. Viljasadot olivat suhteessa huonompia”, Niemi toteaa.
Kuminaa ja öljyhamppua voi alkaa viljelemään Trans Farmin kanssa solmittavalla viljelysopimuksella. Trans Farm solmii sopimuksia viljelijöiden kanssa kylvöjen alkuun saakka: kuminasta kylvösiemensopimuksia, hampusta sekä elintarvikelaatu- että kylvösiemensopimuksia.
Kuminan ja öljyhampun viljelysopimuksista pääset keskustelemaan esimerkiksi Trans Farmin ja ViljaTavastian markkinapäivillä Oitissa lauantaina 22.3.
Teksti ja kuvat: Saara Liespuu
Mainos: Trans Farm Oy
