MTK:n Tiirola syyttää ilmastokeskustelua kokonaisuuden kadottamisesta

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolan mukaan Suomi voi olla esimerkkinä kestävästä metsäpolitiikasta. Muissa maissa tuloksiamme ihmetellään ja ihaillaan. Kuva: Kari Salonen

Ilmastokeskustelusta on sekä mittakaava että kokonaisuuden hahmottaminen hukassa. Metsätalouden kestävä harjoittaminen ei ole ongelma vaan sen ratkaisu, totesi puheenjohtaja Mikko Tiirola MTK:n metsävaltuuskunnan kokouksessa tänään keskiviikkona Espoossa.

Tiirolan mukaan biotalous on ollut kuluvalla hallituskaudella vahvasti politiikan keskiössä. Samalla metsäala on taas kerran noussut kansantalouden veturiksi.

"Eduskuntavaalien lähestyessä kriittiset äänenpainot biotaloutta ja erityisesti metsäalaa kohtaan ovat voimistuneet. Kärkenä on ollut ilmastopolitiikka ja metsäluonnon monimuotoisuus. Kritiikissä on unohtunut, että metsien kestävä käyttö on ongelman ratkaisu eikä itse ongelma", muistutti Tiirola.

Tiirolan mukaan MTK:lle ja metsänomistajille sopii erinomaisesti, että nämä globaalit haasteet nousevat kevään vaalien kärkiteemaksi.

"Ilmastomuutoksen haasteiden edessä meidän on panostettava metsien kasvun lisäämiseen, niiden terveyden ylläpitoon ja luonnonhoitoon. Samoin meidän on välttämätöntä edistää fossiilisten raaka-aineiden korvautumista uusiutuvilla."

Tämä viesti on jäänyt mediassa taka-alalle.

"Vaalikentillä ja metsänhoitoyhdistyksissä on syytä keskustella siitä, miten yhteiskunta kannustaa satojatuhansia perhemetsänomistajia vahvistamaan hiilinieluja ja edistämään fossiilisia korvaavien uusiutuvien raaka-aineiden tuottamista. Keskeistä on, että meillä on metsätalousyrittämiseen kannustava toimintaympäristö ja verotus."

"Erityisesti on huolehdittava siitä, että metsätaloutta ei missään olosuhteissa rasitetta uusilla veroilla, kuten kiinteistöverolla. Se olisi tyhmintä mitä voi tehdä. Olennaista myös on, että omaisuuden suojaa kunnioitetaan."

Ilmastonmuutokseen liittyen Tiirola muistutti, että maailman päästöistä Suomessa tuotetaan edelleen noin promillen verran. Metsät sitovat Suomen päästöistä vajaa puolet. Niiden käyttöä rajoittamalla ei maailmaa ilmastonmuutokselta pelasteta.

Suomi voi kuitenkin olla esimerkkinä kestävästä metsäpolitiikasta. Muissa maissa tuloksiamme ihmetellään ja ihaillaan.

"Samaa sävyä ei näy ilmastokeskustelussa. IPCC:n raportti aiheutti ilmastoahdistuksen. Ei saisi syödä, ei lisääntyä eikä hakata metsiä."

Tiirolasta tuntuu, että mittakaava ja kokonaisuuden hahmottaminen on osalla keskustelijoista pahasti hukassa. Maailman kestävimmän metsätalouden harjoittamista rajoitettaisiin mielellään ties millä perustein, vaikka suunnan pitäisi olla päinvastainen.

"Kestävimmän pitäisi hyötyä ja saada toimia. Jopa laajentaa! Jos rajoittamisvimma etenee, seurauksena olisi tuotannon sijoittuminen toisaalle, jossa tuotanto olisi kestämättömämpää. Ympäristö kärsisi ja Suomen taloudessa vyötä kiristettäisiin entisestään."

"Onneksi kaikki viestit eivät ole yhtä kielteisiä. Komission pari viikkoa sitten julkaisemassa biotalousstrategiassa uusiutuvien luonnonvarojen ja metsien rooli niin työllisyyden, talouskasvun kuin ilmastonmuutoksen hillinnänkin näkökulmasta on nostettu esille."

Luonnonvarakeskuksen mukaan metsien kasvu voidaan nostaa jopa 150 kuutiometriin vuoteen 2050 mennessä. Tämä edellyttää metsien hoidon tehostamista.

"Taikatemppuja ei tarvita, keinot ovat tiedossa: käytetään jalostettua viljelymateriaalia, hoidetaan taimikot, lannoitetaan, erityisesti tuhkalannoitetaan, huolehditaan vesitaloudesta, ja hakataan ajoissa", totesi Tiirola.