Vuoden turhakkeista jalostui oiva apu metsänlannoituksille

Pauli Pieti halusi, että laite liikkuu ketterästi epätasaisessa metsämaastossa. Kuva: Sanne Katainen

Oriveteläisen Pauli Pietin keksinnön kulmakivet tunnettaan myös vuoden turhakkeen tittelin kantajina: lehtipuhallin ja mönkijä. Mutta joskus käy niinkin, että turhakkeista jalostuu tarpeellinen tuote. Pieti esittelee keksintöään, jonka avulla metsänomistaja voi lannoittaa metsänsä helposti ja ilman kallista helikopterilevitystä.

Kehittely vie aikaa. Välillä mietitään ja vaihdetaan ajatuksia muiden kanssa.

Lannoite lisätään säiliöön, josta se levittyy puhaltimien kautta tasaisesti metsään. Kuva: Sanne Katainen

Pieti suunnitteli mönkijän perässä kulkevan lannoitesäiliön, josta apulanta levitetään harvennusmetsään. Pelloilla lannan levitykseen käytetään yleensä lautaslevittimiä, mutta ne sopivat huonosti epätasaiseen metsämaastoon. Pietin keksinnössä levitys tapahtuu paineilman avulla.

"Näin saadaan optimaalinen lentorata. Puhaltimet puhaltavat ilmaa säiliön alaosaan, ja kun vivusta avataan säiliön läpät, lannoite putoaa sekaan ja ohjautuu suuttimien kautta ulos", Pieti selittää.

Hän halusi myös, että laite on maastokelpoinen. Matala vaunu ei kaadu vaan kulkee ketterästi mönkijän perässä. Korkealla olevat suuttimet eivät osu runkoihin tai maan epätasaisuuksiin.

"Lannoite lentää kymmenen metrin päähän. Ajoura harvennuksilla on 20 metriä, joten koko metsä tulee näin lannoitettua."

Pauli Pieti (oik.) pyörittelee mielessään aina uusia keksintöjä. Hannu Ruokolainen auttaa toteutuksessa. Kuva: Sanne Katainen

Metsänlannoituskone ei ole Pietin ensimmäinen keksintö, vaan erilaisia maa- ja metsätalouden tuotteita sekä erityisesti puunpolttoon liittyviä keksintöjä on mieheltä syntynyt aiemminkin.

"Ison maatilan töitä on pitänyt aina tehostaa. Kun on tarvinnut harvesterin, itse on pitänyt tehdä. Olen minä kaupastakin ostanut, mutta kun ne ovat niin hirveän kalliita."

Osa Pietin keksinnöistä on päätynyt tuotantoon asti, moni hautuu yhä pöytälaatikossa. "Yhtenä päivänä sitä vaan katsoo jotain asiaa, tekee mieli laittaa toinen silmä kiinni ja miettii, että tuohan voisi olla jotenkin paremminkin", Pieti kuvaa keksintöjensä syntyprosessia.

"Asia painuu mieleen taka-alalle, ja eräänä päivänä sitä herää puoli viisi ja kirjoittaa idean muistiin. Sitten ne voivat odotella laatikossa vuosiakin ennen kuin ideat jalostuvat valmiiksi tuotteiksi."

Pieti kertoo, että hänellä on kyky nähdä valmis tuote mielessään. Mönkijälannoitin sai alun perin kipinän siitä, kun Pieti sai sattumalta käsiinsä sopivaa lannoitetta mutta ei halunnut maksaa kallista helikopterilannoitusta.

Hän valmisti ensin itse prototyypin, mutta koska Pieti ei hallitse metallitöitä, hän vie ideansa aina Hannu Ruokolaiselle, jolla on metalliteollisuuden konepaja.

"Yhdessä me jähnättiin ja mietittiin ja vaihdettiin piirroksia", Pieti kertoo.

Ruokolaisen mielestä keksinnön briljantein idea oli ilmanpaineen käyttäminen levitykseen, jolloin laite pysyy teknisesti yksinkertaisena ja maastokelpoisena.

"Muulla tekniikalla pohja pitäisi nostaa ylemmäksi, ja silloin laite kaatuisi herkästi."

Kaksikko on työstänyt keksintöjä yhteistyössä ennenkin. Pieti ideoi, ja Ruokolainen valmistaa tuotteen valmiiksi pajallaan.

"Kehittely vie aikaa. Välillä mietitään ja vaihdetaan ajatuksia muiden kanssa. Tällaista se on meillä maaseudun pojilla", Pieti kuvailee.

Metsänlannoituskoneenkin suunnittelu aloitettiin jo vuosikymmen sitten, ja nyt se on valmis sarjatuotantoon.

"Se on ihan valmis tuote. Pitäisi vain saada metsänomistajat innostumaan lannoittamisesta enemmän."