Luonto joustaa ja sopeutuu aika paljon, mutta ei loputtomiin
Metsiä ei museoida, eikä ennallistamisen idea ole palauttaa alueita 1950-luvulle – sieltä vain haetaan luonnontilan referenssi, kirjoittaa vihreiden Silja Keränen kolumnissaan.
Noin 20 hehtaarin suoalueen ennallistamistöitä Pieksämäen Paltasella. 20 hehtaarin suoalueen ennallistaminen tarkoittaa aikanaan tehtyjen ojien patoamista tai tukkimista sekä ojituksen jälkeen syntyneen puuston poistoa. Kuva: Petteri Kivimäki10.11.202210:32
Suomi on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen. Ensin se sitouduttiin tekemään vuoteen 2010 mennessä. Kun siinä ei onnistuttu, siirrettiin tavoitevuosi vuoteen 2020. Ja kun vieläkään ei onnistuttu, on uusi tavoitevuosi 2030.
Luonto joustaa ja sopeutuu aika paljon, mutta ei loputtomiin. Tällä hetkellä elämme jatkuvasti yli varojemme. Otamme velkaa tulevilta sukupolvilta.
On päivänselvää, että ikuisesti tällainen kehitys ei voi jatkua.
EU on osaltaan tarttunut toimeen ja valmistellut ennallistamisasetuksen parantamaan heikentyneiden elinympäristöjen tilaa. Ennallistaminen ei estä alueen talouskäyttöä.
Metsiä ei museoida, eikä ennallistamisen idea ole palauttaa alueita 1950-luvulle – sieltä vain haetaan luonnontilan referenssi. EU ei myöskään tule sanelemaan, miten ennallistaminen Suomessa toteutetaan. Se päätetään kansallisesti EU:n asettaman tavoitteen puitteissa.
Metsät eivät suinkaan ole ennallistamisasetuksen koko kuva, eikä edes isoin asia. Merkittävin ennallistettava elinympäristö Suomessa ovat vesistöt – järvet ja virtavedet. Ennallistamisen myötä saadaan esimerkiksi palautettua vaelluskaloja vesistöihimme.
Asetus nostaa esiin myös pölyttäjäkadon ja vaatii jäsenmaita tekemään toimenpiteitä sen ehkäisemiseksi. Vastaavasti toimia on tehtävä kaupunkien viherryttämiseksi.
Toki ennallistaminen koskee myös metsiä, joiden osalta esimerkiksi nykyisiä luonnonhoitotoimia tullaan vahvistamaan ja joitain heikkotuottoisia turvemaita palauttamaan luonnontilaan. Nämä ovat asioita, joita tehdään jo ja on tarpeen tehdä entistä enemmän.
Tällä hetkellä elämme jatkuvasti yli varojemme. Otamme velkaa tulevilta sukupolvilta.
Se, että tavoiteasetanta tähän kaikkeen tapahtuu EU:ssa, on järkevää. Tällä tavoin varmistetaan se, ettei ole vapaamatkustajia ja toisaalta, että luontokato saadaan oikeasti pysäytettyä. Jos asia jätetään pelkän vapaaehtoisuuden varaan, on todennäköistä, että toimet eivät riitä.
Olennaista on tehdä asiat mahdollisimman fiksusti, johon kansallinen suunnittelu antaa hyvät mahdollisuudet. Tätä valtioneuvosto omassa kannassaan myös vahvasti painotti.
Paljon puhutut ennallistamisen kustannukset ovat todennäköisesti arviota paljon alhaisemmat, koska iso osa vesistökunnostuksista tehdään vapaaehtoisvoimin. Tästä suuri kiitos teille kaikille lukuisille suomalaisille, jotka tätä työtä teette.
On aivan turha tehdä ennallistamisasetuksen vastustamisesta isänmaan asia. Loppupeleissä suomalaisen metsäteollisuuden etu on ekologisesti kestävällä pohjalla oleva metsätalous, johon moni metsänomistajakin tähtää. Todellisuudessa isänmaan etu on hyvinvoiva ja monimuotoinen luonto, jonka voimme jättää perintönä lapsillemme.
Kirjoittaja on Vihreiden puoluevaltuuston puheenjohtaja.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
