Miten karhu saa pyyntiraudat tassuunsa? Ongelman ytimessä on liian avoimessa suojuksessa oleva rauta ja pyyntiaika

Näädän ja minkin pyyntiin tarkoitetut raudat ovat aiheuttaneet ongelmia karhuille. Kuva: Hannu Huttu, Johannes Tervo, Markku Vuorikari

Rautojen oikea suojaaminen on tärkeää. Kuva: Timo Filpus

Keskustelu rautapyynnistä on vellonut vilkkaana viime kuukausina. Kesällä havaittiin sekä Lieksassa että Joensuun seudulla karhut, joilla oli pyyntiraudat tassuissaan. Kolmas havainto tehtiin elokuun lopulla Sonkajärvellä Pohjois-Savossa.

Sekä Lieksan että Sonkajärven karhut on lopetettu, Joensuun seudun karhusta ei ole tehty enää havaintoja.

Karhujen kohtalo on koskettanut ja rautapyynnin kieltämistä on vaadittu kovaäänisesti. Kommenteissa ja kannanotoissa ovat vilahdelleet myös termit polkuraudat ja jalkaraudat.

Suomessa polkuraudat ja kaikki muut rautatyypit paitsi eläimen heti tappavat raudat ovat olleet kiellettyjä jo vuodesta 1983. Eläin laukaisee heti tappavien -rautojen virityksen kulkemalla niiden läpi. Lauettuaan rautojen iskuvoima tappaa kohde-eläimen välittömästi.

Karhuilla ei ollut tassuissaan kiellettyjä pyyntivälineitä, vaan metsästysasetuksen mukaiset loukkupyyntiin tarkoitetut raudat. Metsästäjät eivät vain olleet sijoittaneet rautoja oikein, metsästysasetuksen edellyttämällä tavalla, kun ne oli jätetty maastoon.

"Avokotelossa olevat näädän- ja minkinpyyntiin tarkoitetut raudat ovat tämän ongelman ytimessä", sanoo Suomen riistakeskuksen Pohjois-Karjalan aluetoimiston riistasuunnittelija Kai-Eerik Nyholm.

Metsästysasetuksen mukaan raudat on sijoitettava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ihmisille eikä muille kuin pyydystettäville eläimille.

"Käytännössä asetus edellyttää, että raudat on sijoitettava suojukseen, jonka sisäänmenoaukon läpimitta on riittävän pieni."

Vanhan mallin mukaisia sisäänmenoaukoltaan avoimia loukkuja käytetään yhä. Avokotelon vuoksi karhu saa tassunsa vaivatta loukkuun tavoitellessaan syöttiä. Syötin sijaan tassuun tarttuu pienpetojen pyyntiin tarkoitetut raudat.

"Ei kukaan metsästäjä toivo, että loukkuun menisi mikään muu kuin kohde-eläin. Meillä on metsästysasetus kunnossa rautapyynnin osalta. Nyt viimeistään olisi kaikkien metsästäjien aika laittaa oma tietämys ja metsästystavat kuntoon."

Näädän metsästysajan muuttamiselle hän antaa vahvan suosituksen. "Selkeintä olisi, jos pyyntiaika alkaisi marraskuussa ja päättyisi maaliskuussa. Karhut olisivat talviunilla ja näädän turkis parhaimmillaan." Nyt metsästysaika alkaa 1.8. ja päättyy 31.3.

Nyholm kertoo, että valtakunnallinen riistaneuvosto tulee myös käsittelemään tulevissa kokouksissaan aihetta.

Samanaikaisesti, kun vaaditaan rautapyynnin lopettamista, yhteiskunta käyttää merkittäviä määriä rahaa muun muassa taantuneiden vesilintukantojen elvyttämiseen sekä elinympäristöjä kohentamalla että kannustamalla haitallisten vieraslajien, eli minkkien ja supikoirien poistoon. Vieraslajit ovat yksi merkittävimmistä luontokadon aiheuttajista.

Heti tappavat -raudat ovat ehdottomat minkinpyynnissä, toteaa Nyholm. Elävänä pyytävä loukku on tarkistettava päivittäin, mitä ei ole helppo toteuttaa pitkien välimatkojen takia. Heti tappavilla raudoilla varustetun loukun voi kokea harvemmin.

Ja jos asetuksen mukainen minkkiloukku joutuu karhun rusikoimaksi, raudat kyllä laukeavat käsittelyn voimasta ennen kuin kontion tassu ehtii loukun sisään.

Nyholm kannustaa käyttämään etenkin minkinpyynnissä markkinoilla olevia valmiita loukkupaketteja, joissa raudat on sijoitettu vahvaan suojakoteloon ja viritys tapahtuu kotelon ulkopuolelta kammella.

"Vieraslajia voivat pyytää muutkin kuin metsästäjät, mitä turvallisempi ja helpompi pyyntiväline, sen parempi. Riistakeskus opastaa mielellään näiden käytössä."

Loukkujen merkitsemistä pyytäjän yhteystiedoilla on myös ehditty vaatia. "Mikä ettei, kyllähän kalastajatkin merkitsevät pyydyksensä. Karhuongelma ei kuitenkaan ratkea näillä merkinnöillä, mutta pyydysten merkitseminen helpottaisi valvontaa."