Luken kanta-arvion mukaan susia oli maaliskuussa 2025 noin 430 – vuosi sitten susia oli noin 300

Suden kanta-arvio sisältää arvion susikannasta maaliskuussa, ja tuttuun tapaan myös ennusteen kannan kehityksestä vuodeksi eteenpäin. Kuva: Hannu Huttu

Suden tuorein kanta-arvio kuvaa susikantaa maaliskuussa 2025. Poikkeuksellisesti nyt syksyllä julkaistu kanta-arvio kertoo, että keväällä 2025 Suomessa on ollut merkittävästi edellisvuotta suurempi susikanta. Esiintyminen sekä kasvu painottuvat voimakkaasti länteen, erityisesti Lounais-Suomeen. Kanta-arviossa käytettävän aineiston kattavuus on parantunut edellisvuodesta runsaan DNA- ja havaintoaineiston myötä.

Susireviirejä oli maaliskuussa todennäköisimmin 76 (90 % todennäköisyysväli 73–79). Susireviirillä tarkoitetaan aluetta, jota asuttaa joko susilauma tai -pari. Rajalaumat ja -parit mukaan lukien perhelaumoja oli 57 (54–61) ja pareja 19 (15–22).

Poronhoitoalueella ei arvioitu maaliskuussa 2025 olleen pysyviä pari- tai laumareviirejä. Syksyllä 2024 poronhoitoalueella arvioitiin olleen kuusi reviiriä, joista yhdellä oli perhelauma. Reviirit hävisivät kevääseen mennessä, kun 26 sutta poistettiin vahinkoperusteisin poikkeusluvin elokuun alun ja maaliskuun lopun välisenä aikana.

Susia oli maaliskuussa 2025 todennäköisimmin 430 (todennäköisyysväli 413–465) yksilöä. Susien kokonaisyksilömäärään lasketaan lauma- ja parireviireillä asuvat sudet, reviirien ulkopuolella elävät yksilöt sekä puolet rajareviirien yksilöistä. Kokonaan Suomessa sijaitsevilla reviireillä poronhoitoalueen ulkopuolella arvioitiin olevan 394 (379–413) sutta.

Susikannan koko vaihtelee merkittävästi vuoden mittaan. Lukessa kehitetty susikannan populaatiodynamiikkaa kuvaava tietokonemalli auttaa ennustamaan kannan kokoa ja sen rakenteen vaihtelua vuoden kierron aikana. Ennuste marraskuulle 2025 on arviolta 557 yksilöä (476–669) ja maaliskuulle 2026 arviolta 436 yksilöä (362–553). Näissä ennusteissa ei ole otettu huomioon mahdollista kannanhoidollista metsästystä. Ennuste koskee kokonaan Suomessa, poronhoitoalueen ulkopuolella elävää susikantaa.

Luken tiedotteessa kerrotaan, että susikanta-arviossa aineistoina käytetään Tassu-järjestelmään kirjattuja havaintoja, DNA-seurantaa, tietoja tunnetusta kuolleisuudesta sekä tutkimustietoa. Tämän vuoden aineisto on varsin kattavaa. Pari- ja laumahavaintoja Tassu-järjestelmässä on lähes 80 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden havaintojaksolla.

Kanta-arviota varten analysoitiin yhteensä 1 414 DNA-näytettä (sisältää maastonäytteet ja kuolleiden susien kudosnäytteet), joista tunnistettiin 383 susiyksilöä. Näistä 68 suden tiedetään kuolleen.

Suden kanta-arvio julkistettiin tänä vuonna poikkeuksellisesti vasta syyskuussa. Maa- ja metsätalousministeriö tilasi Lukelta lisää mallinnustyötä keväälle ja kesälle suden viitearvon määrittämiseen liittyen.

“Resurssien rajallisuuden vuoksi maa- ja metsätalousministeriö ja Luke ovat sopineet kanta-arviotyön tilapäisestä keskeyttämisestä ja kanta-arvioiden julkaisun siirtämisestä syksylle”, kertoi ohjelmajohtaja Katja Holmala Lukesta aiemmin.