Raivaussaha on metsurin paras ystävä. Kari Yli-Heikkilä työmaalla vuonna 2016. Hän ei ole jutussa mainittu metsänomistaja. Kuva: Jyrki Johannes Tervo
Metsänomistaja jäi pulaan – raivaussahojen merkkihuolto vaihtui sadan kilometrin päähän
Ruotsista tavoitettu sahamerkin edustaja ei kerro, mikä hänestä olisi kohtuullinen etäisyys merkkihuoltoon.
Merkkihuollon katoaminen paikkakunnalta on hankala homma metsänomistajalle. Kuva: Timo FilpusViitasaarelainen metsänomistaja pakkasi helmikuussa kolme Stihlin raivaussahaansa kyytiin ja lähti viemään niitä tuttuun merkkihuoltoon. Tarkoitus oli huollattaa sahat ajoissa kevään töihin.
Koneliikkeessä selvisi, ettei sillä ole enää Stihlin edustusta. Se oli loppunut jo reilu vuosi sitten. Selvisi myös, että lähimmät Stihliä myyvät ja huoltavat liikkeet sijaitsevat Saarijärvellä, Vesannolla ja Äänekoskella, noin sadan kilometrin ajomatkan päässä metsänomistajan kotipaikalta.
Viitasaari on Keski-Suomen laajimpia ja metsäisimpiä kuntia.
Stihliä paikkakunnalla edustaneen Viitakoneen Ossi Leskinen kertoo, että päätös luopumisesta oli heidän omansa, ei sahamerkin.
”Suurin syy oli tilanahtaus, kun meille tulivat uutena Agco Suomen varaosat. Kun Stihlin näkemys oli, että kaikkien sen tuotteiden pitäisi olla esillä, päädyimme luopumaan merkistä. Esimerkiksi ruohonleikkurit olisivat vieneet paljon tilaa.”
Viitakoneen päätuotteena ovat traktorit.
Pienemmältä osalta Leskisen mukaan päätökseen vaikutti hintakilpailu, jota tulee esimerkiksi verkon kautta.
”Sieltä tulee kovia tarjouksia. Pieniä jälleenmyyjiä on luopunut paljon. Kivijalkaliikkeillä on omat kustannuksensa. Joku euro pitäisi jäädä kaupallekin”, Leskinen sanoo.
”Meillä on erityinen haaste Pohjoismaissa, missä kylien ja kaupunkien etäisyydet voivat olla pitkiä.”
Pitääkö asiakkaan sitten vain tyytyä tilanteeseen? Stihliltä ei löydy Suomesta henkilöä, joka ottaisi kantaa myymäläverkostoon. Stihlin viestintä ohjeistaa olemaan yhteydessä Ruotsiin Pohjoismaiden palvelupäällikkö Johan Appelqvistiin.
MT kysyi häneltä, pitääkö asiakkaan ajaa sata kilometriä edestakaisin kahdesti eli yhteensä 400 kilometriä saadakseen sahansa huolletuksi merkkiliikkeessä.
”Meillä on erityinen haaste Pohjoismaissa, missä kylien ja kaupunkien etäisyydet voivat olla pitkiä. Joissakin tapauksissa se vielä korostuu. Teemme yhteistyötä laajan jälleenmyyjäverkoston varmistamiseksi”, Appelqvist kommentoi sähköpostitse.
Hän ei vastaa suoraan kysymykseen, mikä hänestä olisi kohtuullinen etäisyys merkkihuoltoon.
Epäilykseen, että sahamerkki siirtäisi myyntiään verkkoon, Appelqvist toteaa uskovansa, että verkkokauppa vaikuttaa positiivisesti kivijalkakauppoihin ja tarjoaa asiakkaalle enemmän vaihtoehtoja.
Voiko sitten joku muu kuin merkkiliike huoltaa myös uudet sahat, joissa on paljon elektroniikkaa? Appelqvist suosittelee käyttämään Stihlin valtuutetun jälleenmyyjän huoltoa. Itse tehtäviin huoltoihin hän kehottaa käyttämään merkkituotteita.
Kysytäänpä asiaa myös Hämeen ammatti-instituutista metsäalan ammatilliselta ohjaajalta Eero Mukkilalta.
”Riippuu siitä, mitä huolletaan ja minkä ikäisestä sahasta on kyse.”
”Uusien sahojen käyntiongelmien selvittäminen saattaa vaatia jo merkkikohtaiset lukijalaitteet, koska kaasuttimet ovat sähkösäätöisiä. Vikaa etsitään tietokoneella niin kuin autoistakin. Ohjelma kertoo, miten paljon sahassa on käyttötunteja, käynnistyskertoja, mahdollisia virtapiikkejä tai katkoksia, ja antaa arvoja, joista voidaan tulkita esimerkiksi ilmavuotoja.”
Elektronisella ohjauksella toimivia raivaussahoja on Mukkilan mukaan merkistä ja mallista riippuen ollut markkinoilla 10–15 vuotta, ja niitä on jo useita mallisukupolvia.
”Sen sijaan rikkoutuneen kulmavaihteen tai käynnistimen, katkenneen kaasuvaijerin, samoin kuin suodattimet ja tulpan, pystyy vaihtamaan kuka vain.”
Tapauksen viitasaarelainen metsänomistaja päätyi viemään kaksi vanhempaa raivuria huoltoon tutulle koneiden ”rassaajalle”. Uusin käyntiongelmainen seisoo toistaiseksi hylättynä autotallin nurkassa.
Kilpailija Husqvarnan Suomen myyntipäällikkö Tuomas Kuivamäki kertoo, ettei heillä ole ollut paineita vähentää myynti- ja huoltoverkostoa.
”Päinvastoin meillä aloittaa pian kaksi uutta jälleenmyyjää.”
Vaikka Husqvarna pyrkii pitämään edustuksensa kattavana, sillä ei Kuivamäen mukaan ole mahdollisuutta jakaa jälleenmyyjien markkina-alueita tasaisesti.
”Kilpailulainsäädännön mukaan on laitonta määritellä kauppa-alueita liikkeittäin. Toiseksi myyntiverkosto riippuu siitä, millaisiin sopimuksiin mahdollisten kandidaattien kanssa päästään.”
Kuivamäen mukaan verkkokaupalla on Husqvarnalle tietty rooli, joka ei useinkaan ole pois fyysisiltä liikkeiltä.
”Verkkokauppa on markkinointia, mutta myös tsekkauskanava, josta voi tarkistaa tuotetietoa ja saatavuuksia. Verkkokauppa tukee pienkonekauppiaita kivijalassa. Hyvin pärjäävät ne, jotka tekevät some-markkinointia ja joilla on oma verkkokauppa.”
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
