UPM:n putki jatkuu – 18. peräkkäinen vuosineljännes, kun tulos parani

Lappeenrannan biojalostamo on nyt yltänyt suunnitellun kapasiteetin mukaiseen uusiutuvan dieselin ja naftan tuotantoon ja tekee hyvää taloudellista tulosta, UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen sanoo. Kuva: Jarkko Sirkia

UPM:n liikevaihto kasvoi, tulos parani ja kannattavuus koheni tammi–syyskuussa verrattuna viime vuoden vastaavaan jaksoon.

Vertailukelpoinen liikevoitto nousi 859 miljoonasta eurosta 926 miljoonaan euroon. Liikevaihtoon suhteutettuna liikevoitto parani 11,7 prosentista 12,4 prosenttiin.

Vertailukelpoisella sijoitetun pääoman tuotolla mitattuna kannattavuus koheni 10,5 prosentista 11,7 prosenttiin.

Tase vahvistui entisestään: omavaraisuusaste nousi 57,7 prosentista peräti 62,4 prosenttiin.

Vuosineljännesten parannusputki jatkui heinä–syyskuussa.

"Tämä vuosineljännes oli 18. peräkkäinen neljännes, jonka aikana tuloksemme parani", toimitusjohtaja Jussi Pesonen kehuu osavuosikatsauksessa.

Heinä–syyskuu sujui Pesosen mukaan jälleen erinomaisesti.

"Markkinat olivat suotuisat ja saavutimme toimitusmäärissä hyvän kasvun. Onnistuimme myös pitämään kustannusinflaation kurissa myyntihintojen korotuksilla ja kustannustehokkuustoimenpiteillä."

Toiminnallista tehokkuutta Pesonen kuvaa oli vahvaksi. Merkittäviä kunnossapitotöitä ei heinä–syyskuussa ollut.

UPM:n liiketoiminta-alueista sellu (Biorefining) hyötyi aiempaa korkeammista sellun hinnoista ja hyvästä toimitusten kasvusta.

Tarralaminaatit (Raflatac), erikoispaperit (Specialty Papers) ja vaneri (Plywood) pystyivät pitkälti pitämään kustannusinflaation kurissa lisäämällä toimitusmääriä ja nostamalla myyntihintoja. Energialiiketoiminnassa vesivoimatuotanto palautui normaalille tasolle.

Euroopassa ja Yhdysvalloissa paperien tuotannon (Paper ENA) neljännes oli vuoden paras, vaikka kuitukustannukset nousivat merkittävästi.

"Tämä tulos on jatkuvan ja johdonmukaisen kustannustehokkuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi tehdyn työn sekä kurinalaisen kaupallisen strategian ansiota. Jotta voimme menestyä myös ensi vuonna, meidän tulee tehdä oikea-aikaisia kapasiteetin hallintaan ja kustannussäästöihin liittyviä toimenpiteitä", Pesonen toteaa.

UPM kertoo investoivansa 50 miljoonaa euroa Chudovon vaneritehtaaseen Venäjällä. Kapasiteetti kasvaa 45 000 kuutiometriä 155 000 kuutiometriin.

Chudovon tehtaan laajennus mahdollistaa Pesosen mukaan kasvun houkuttelevissa vanerisegmenteissä erittäin kilpailukykyisesti.

Käynnissä olevat sellu- ja tarraliiketoiminnan kasvuhankkeet etenevät hänen mukaansa hyvin. Kymin sellutehtaan laajennettu tuotanto käynnistyy jo kuluvan vuoden aikana.

UPM:n tavoitteena on kasvaa uusissa biomolekyyliliiketoiminnoissa.

"Olen tyytyväinen, että Lappeenrannan biojalostamo on nyt yltänyt suunnitellun kapasiteetin mukaiseen uusiutuvan dieselin ja naftan tuotantoon ja tekee hyvää taloudellista tulosta", Pesonen sanoo.

UPM ilmoitti tänään biokemikaaliliiketoiminnan kehityshankkeesta.

"Yli viiden vuoden tutkimus- ja pilotointityön jälkeen olemme nyt aloittaneet esisuunnitteluvaiheen, jonka päämääränä on teollisen mittakaavan biokemikaalituotanto Saksassa."

UPM suunnittelee jo toiminnassa olevan Fray Bentosin lisäksi toista sellutehdasta Uruguayhin.

Pesosen mukaan Uruguayn hallituksen kanssa jatkuvat keskustelut infrastruktuurin kehittämisestä ja muista paikallisista edellytyksistä.