MTK-liitot ovat huolissaan maa- ja metsätalousyrittäjien oikeusturvasta − petovahingot ja sähkölinjojen lunastukset keskiössä

Maataloustukien hakuprosessit herättävät huolta viljelijöissä. Kuvituskuva. 

MTK-liittojen ja valtuuskunnan puheenjohtajien kesäkokouksessa Pohjanmaalla (23.-25.7.) nousi huoli muun muassa viljelijöiden oikeusturvasta sekä toimintaympäristön ennakoimattomuudesta.

Erityisesti huolta puheenjohtajien keskuudessa aiheutti EU-rahoituskauden vaihtuminen, joka on tuonut esiin useita ongelmia.

Viljelijän on puheenjohtajien mukaan haettava tiettyyn päivämäärään mennessä tukia ja näin ollen myös sitouduttava tukiehtoihin, joita kaikkia ei ole ollut edes tukia haettaessa tiedossa. Moniin tukitoimiin on myös sitouduttava ilman, että tuen määrä on tiedossa ja epäselvien prosessien takia tuottajat joutuvat pelkäämään mahdollisia takaisinperintöjä.

Viljelijöiden heikko oikeusturva taas tulee puheenjohtajiston mukaan esiin erityisesti petovahingoissa.

Keinot karjan suojelemiseen rajoittuu käytännössä laumanvartioihin ja petoaitoihin, joista molemmat ovat kalliita ratkaisuja. Petojen tappaessa karjaa, menetyksistä saatavaa vahingonkorvausta pidetään riittämättömänä.

Metsätalousyrittäjien kohdalla närää aiheuttavat sähkölinjojen lunastukset.

Puheenjohtajisto toivoo epäoikeudenmukaista kertakorvausjärjestelmää kehitettävän jatkossa vuosittaisella maanomistajakorvauksella, joka perustuisi verkonhaltijan keräämiin sähkönsiirron ja sähkönjakelun maksuihin. Sähkölinjojen lunastuskorvaukset ovat pitkään olleet ykkössijalla MTK:n jäsenkyselyissä ja -palautteissa.

Yksi oikeusturvaa ravistellut esimerkki oli myös tänä kesänä sattunut virheellinen salmonellatulos, jonka takia tila joutui hävittämään siipikarjaa ja käyttämään merkittävän määrän rahaa ja työtunteja karjasuojan saneeraukseen. MTK:n liittojen mukaan tällaisten tapausten sattuessa tilalle aiheutuneet kustannukset olisi ehdottomasti korvattava täysimääräisesti.

Kokonaisuutena MTK-liitot katsovat, että viljelijöiden heikko oikeusturva, toimintaympäristön ennakoimattomuus sekä alati kasvava byrokratia kuormittavat viljelijöitä tarpeettomasti. Esiin nostetaan myös henkinen kuormitus, joka on noussut jo merkittäväksi syyksi tilojen lopettamiseen.