Onko mustikka oikeasti sininen? Pinnan hankaaminen paljastaa sen todellisen värin

Jo pieni hipaisu mustikan pinnassa paljastaa sen todellisen pintavärin. Kuva: Jaana Kankaanpää

Oletko mustikoita peratessasi huomannut, että vielä metsässä kauniin siniset marjat muuttuvat käsissä pyöritellessä lähes mustiksi? Sama käy myös luumujen ja katajamarjojen kanssa.

Science Advances -tiedejulkaisun artikkelin mukaan syy piilee marjan tai hedelmän tavassa tuottaa sinertävä värinsä.

Jotkin kasvit ja kukat saavat sinisen värinsä pigmenteistä. Värin tuottamien sitä kautta on kuitenkin energiataloudellisesti kallista kasville. Värin luominen heijastamalla valoa voi tarjota edullisemman reitin siniseen väriin.

Artikkelin mukaan mustikan tapauksessa sinisyys ei ole peräisin marjan pigmenteistä, vaan väri syntyy energiatehokkaammalla tavalla heijastamalla valoa eri aallonpituuksia marjan vahamaisesta pinnasta. Pinta on myös suoja vettä, likaa sekä joitakin tuholaishyönteisiä vastaan.

Vahamainen kerros poistuu marjan pinnasta muun muassa hankaamalla. Jäljelle jää lähes mustalta näyttävä tummanpunainen pinta, jonka pigmentit imevät valoa voimakkaasti.

Sininen väri ei ole sattumaa. Tutkimuksen mukaan monilla näön varassa ruokansa hankkivilla frugivoreilla, eli hedelmiä ravinnokseen käyttävillä eläimillä, silmät ovat sopeutuneet erityisesti sinisen värin havaitsemiseen.

Tutkijoiden mukaan ravitsemuksellisesti arvokkaat antosyaanit tekevät hedelmistä usein tummia ja siten mahdollisesti huomaamattomia. Mustikan tapauksessa sen muodostama rakenteellinen väri, eli vahahiukkasten ja valon yhdistelmä, tekee siitä selvästi helpommin havaittavamman ja marjansyöjille houkuttelevamman.

Kyky havaita sininen väri hyvin on kuitenkin tutkijoiden mukaan suhteellisen harvinainen, sillä laajassa maailmanlaajuisessa tutkimuksessa siniset hedelmät ja marjat muodostivat hyvin pienen ryhmän.

Artikkelista uutisoi myös tiedesivuillaan Helsingin Sanomat.