Poroksi arveltu Helsingissä poukkoillut vasa osoittautui metsäpeuraksi

Metsäpeuraksi varmistunut vasa on reipastunut Korkeasaaren Villieläinsairaalassa. Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaari Zo

Villieläinsairaalan väki on toiveikasta sen suhteen, että vasa selviää. Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaari Zo

Loppiaisen jälkeen paljon mediahuomiota saanut Helsingissä yksikseen liikkunut nuori peuraeläin on varmistunut metsäpeuraksi, latinaksi latinaksi Rangifer tarandus fennicus, tiedottaa Korkeasaari.

Aluksi poron vasaksi epäilty eläin on hoidettavana Korkeasaaren Villieläinsairaalassa, missä se on reipastunut ja syö hyvin, joten sen selviytymisen suhteen ollaan toiveikkaita.

Lajinmääritys varmistettiin dna-testin perusteella Biotekniikan instituutissa ja Luonnontieteellisessä keskusmuseossa. Eläin tunnistettiin ulkomuotonsa perusteella peuraksi jo aiemmin, mutta tarkempaan alalajin erotukseen tarvittiin perimän tutkimusta.

Sekä poro että metsäpeura ovat harvinaisia vieraita Helsingissä.

Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutin DNA-sekvensointi ja -genomiikkalaboratorion tutkimusjohtaja Petri Auvinen ja hänen kollegansa Lars Paulin ja Pia Laine selvittivät peuran alalajia tutkimalla mitokondrion perimää.

Villieläinsairaalan vasan ja Korkeasaaren metsäpeurojen verinäytteistä eristetystä DNA:sta monistettiin sopivia pätkiä, joiden emäsjärjestystä eli sekvenssiä verrattiin tietokannoista löytyneeseen metsäpeuran sekvenssiin.

”Kyse on metsäpeurasta. Luonnontieteelliseltä keskusmuseolta saamamme metsäpeuran sekvenssidatan perusteella voimme sanoa tämän eläimen olevan metsäpeura eikä poro”, vahvistaa Auvinen.

Varmuus alalajista otettiin riemulla vastaan Korkeasaaressa, koska eläintarha osallistuu metsäpeurojen suojeluun.

Ensi vuoteen jatkuva Metsähallituksen koordinoima MetsäpeuraLIFE -hanke on palauttanut lajia entisille elinalueilleen eteläiselle Suomenselälle. Lähimmät luonnonvaraiset metsäpeurat elävät Jyväskylän luoteispuolella.