Metsä

"Ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö metsäalalla on julkeaa", kritisoi metsuri ja ay-vaikuttaja Lasse Vertanen

Metsätalouden työelämän suurin ongelma on Vertasen mukaan alihankintaketjujen petollinen verkosto.
Johannes Tervo
Lasse Vertasen mielestä nykyajan metsätalouden työelämässä suurin vitsaus on alihankintaketjujen petollinen verkosto.

Evijärveläisellä metsurilla Lasse Vertasella oli sydäntalven aikana hyvää aikaa kirjoittaa yleisönosastolle. Etelä-Pohjanmaalla oli tänä talvena nimittäin metsissä hanget korkeat nietokset eli juuri sopiva ajankohta metsurille pitää kesällä kerrytettyjä vapaita.

"Talvilomautukset olivat aikaisemmin meidän alallamme paljon nykyistä suurempi ongelma, mutta jaksotyöaika on helpottanut asiaa. Teemme kesän aikana tunteja sisään. Tämä on sitä paikallista sopimista."

Vertanen on työskennellyt vuodesta 1976 lähtien UPM:n ja sen edeltäjäyhtiöiden palveluksessa. Luottamusmiehenä hän on toiminut peräti vuodesta 1983. Pitkän uran aikana mies on nähnyt jos jonkinlaisia työelämän käänteitä. Nykyajan suurin vitsaus on kuitenkin ilman muuta metsäalan alihankintaketjujen petollinen verkosto, josta hän kirjoitti myös yleisönosastolle (MT 18.1.).

"Ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö on julkeaa", hän latasi kirjoituksessaan.

Tarkalleen ottaen ongelman ytimessä eivät ole työntekijät, Vertanen selittää. Suomen kaltaisessa maassa työntekijöiden oikeudet on turvattu lainsäädännössä, joten ulkomaiset alihankkijat ovat keksineet keinot velvollisuuksien väistelemiseen.

"Monet Skandinaviaan saapuvista henkilöistä ovat henkilöyrittäjiä, jolloin viranomainen ei voi tilanteelle mitään. Heidät on myös voitu nimittää jonkun ulkomaisen yrityksen hallituksen jäseniksi – mitään omistusta heillä ei yrityksessä kuitenkaan ole."

Vertasen mukaan viranomaiset ovat todentaneet tapauksia, joissa metsureiden todellinen tuntipalkka on jäänyt alle kolmeen euroon. Tällaisen kansainvälisen liiketoiminnan pesiytyminen Suomeen harmittaa Vertasta. Kuten myös se, että vastuullisiksi itseään kutsuvien organisaatioiden työmailta on löytynyt yrityksiä, joiden toimintatavat eivät kestä päivänvaloa.

"Maanomistajaa ei tästä voi syyllistää. Eihän hän tiedä, kuka työt tulee metsään tekemään", Vertanen miettii.

"Bisnes keskittyy siihen, että työtä tekevän ihmisen ja laskun maksajan välistä pyritään repimään mahdollisimman paljon euroja välikäsille."

Hanne Manelius
Metsätalouden töitä tekee Suomessa vuosittain iso joukko kausityöntekijöitä. Lasse Vertasen mukaan kaikilla alan palveluja tarjoavilla yrityksillä toimintatavat eivät kestä päivänvaloa.

Luottamustehtävät ovat Vertasen intohimo ja ne nielaisevat myös leijonanosan miehen vapaa-ajasta. Hän istuu muun muassa ay-järjestö Teollisuusliiton hallituksessa. "Aika paljon on junakilometrejä kertynyt."

Metsuriksi hän päätyi aikoinaan 1970-luvulla isänsä jalanjäljissä.

"Olen metsän keskelle, maaseudulle syntynyt. Siihen aikaan oli paljon metsätyöntekijöitä."

Vertanen pääsi heti Hirvaan metsäkoulusta valmistuttuaan silloiselle Oy Wilhelm Schauman Ab:lle töihin.

"Työnkuva oli aluksi pöllin ja tukin tekoa, koneellistumisen myötä tuli hakkuiden ennakkoraivuuta. Olen tehnyt useita vuosia myös pelkkää leimikoiden suunnittelua."

Nuori mies joutui 1980-luvulla tuoreena luottamusmiehenä koviin paikkoihin. Metsureiden työt vähenivät vääjäämättä, kun puunkorjuu muuttui konetyöksi.

"Ne olivat äärettömän tuskallisia aikoja. Vaikka työ oli raskasta, ihmiset pitivät siitä viimeiseen asti kiinni. Työn merkitys oli heille valtava."

Kymmene Oy:n aikana saatiin kuitenkin pelastettua noin 30 henkilön työpaikka, kun metsureita uudelleenkoulutettiin saman yhtiön tehtaille töihin.

"Nostan hattua tehtaiden työntekijöille ja johdolle, että näin saatiin tehtyä. Eikä sellaista viestiä koskaan tullut, etteivät metsurit olisi pärjänneet tehdastyössä."

Johannes Tervo
Metsäsukset ovat metsurille talvella välttämättömät. Lasse Vertanen on joutunut virittelemään siteitä, jotta saappaat sopisivat suksiin.

Silloin kun metsuri Vertanen ei ole palkkatöissään tai luottamustöissään, hänet löytää silti usein metsästä tai moottorisahan ääreltä.

"Olen innostunut kokeilemaan moottorisahaveistosten tekemistä ja omaakin metsää on vähän."

Hänellä on myös oma puulajipuisto kotipihallaan Evijärven Ranta-ahon kylässä.

"Hankin metsäntutkimuslaitokselta erinäisen määrän siemeniä ja kasvatan pariakymmentä eri puulajia, muun muassa omorica-, balsami ja douglaskuusta."

Mies kerta kaikkiaan viihtyy metsässä. "Metsässä tapaa äärimmäisen harvoin pahalla päällä olevia ihmisiä. En muista, että näin olisi koskaan käynyt."

Lue myös:

Lasse Vertasen yleisönosastokirjoitus: Metsäala tarvitsee yhteiskuntavastuuta

Johannes Tervo
Lasse Vertanen on tehnyt moottorisahalla myös veistoksia: muun muassa Kiviset ja Soraset -sarjan Vilman ja Retun.
Katso uusin video: Kaikkia keinoja kokeillut metsänomistaja kehitti oman hirvenkarkotusliemen
Lue lisää

Elokapina maalaisittain

Lukijalta: Metsämme eivät ole kaupunkilaisten omia –"Köyhiä oltiin aina, mutta isän Homelite ja metsä pelastivat"

Erotammeko hirveä metsän puilta?

Hakkuuaukealle kasvaa uusi metsä