Karjatilojen kasvava lannanlevitystarve johtaa metsänhävitykseen – keskusta esittää turvepeltoheittojen metsitystä hieskoivulle

Heikkotuottoisimpien turvepeltojen metsitys ei juuri vaikuttaisi maataloustuotantoon. Kuva: Johannes Tervo

Keskusta esittää seuraavalle hallitukselle turvepeltojen metsitysohjelmaa. Puolue haluaa vähentää myös karjatilojen lannanlevityspakosta johtuvaa pellonraivausta.

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) laskee, että varsin yksinkertaisilla täsmätoimilla olisi saavutettavissa miljoonan hiilitonnin vuosittainen päästövähennys. Se olisi myös varsin kustannustehokasta.

"Esitämme turvepeltojen metsitysohjelmaa. Se koskisi noin 35 000 hehtaaria vaikeasti viljeltäviä tai heikkotuottoisia turvepeltoja. Kun kohteet valittaisiin joutavasta päästä, niillä ei olisi suurta merkitystä maataloudelle", toteaa Tiilikainen.

Tiilikaisen mukaan metsitykset tehtäisiin ilmastohyötyä hakien. Silloin tärkeintä olisi nostaa pohjaveden pintaa ja estää turpeen hajoaminen.

"Puulajeista noilla kohteilla pystyisi ehkä kasvattamaan hieskoivua. Vaihtoehtona olisi muodostaa niistä kosteikkoja, jotka alkavat soistua uudestaan."

Maanomistaja sitoutuisi ennallistamisen tai kosteikkometsittämisen jälkeen pitämään alueen vesitalouden koskemattomana.

Jos 30 000-35 000 hehtaaria turvepeltoja muutettaisiin kosteikkometsiksi tai ennallistettaisiin takaisin suoksi, voitaisiin saada aikaan peräti 0,5-0,7 miljoonan tonnin vuotuinen vähenemä Suomen hiilidioksidipäästöihin.

Tiilikaisen mukaan tavoite kattaisi noin 1,5 prosenttia kokonaispeltoalasta ja runsasta kymmentä prosenttia turvepelloista.

Tarvittavan metsitystuen euromäärää keskusta ei ole laskenut.

"Kyllä tässä silti puhutaan kymmenistä miljoonista euroista. Ilmastotoimet eivät ole ilmaisia, mutta tämä olisi silti edullinen keino siitä saatavaan päästövähennykseen suhteutettuna."

Toinen keskustan lääke maa- ja metsätalouden päästöjen vähennyksiin koskee lannanlevitystarpeesta johtuvaa pakkoraivausta. Muun muassa sen takia raivataan uutta peltoa noin 4 000 hehtaaria vuodessa.

"Laajentavat karjatilat tarvitsevat uutta alaa lannanlevitykseen. Sitä saa helpoiten turvemaista. Siltä osin vesistönsuojeluun ja ilmastonsuojeluun tähtäävät tavoitteet menevät ristiin."

Tiilikaisen mukaan lannanlevitystarpeesta johtuvaa metsätuhoa voi vähentää kehittämällä lannan prosessointia. Lannan ravinteet pitäisi saada kiertoon. Myös lannan biokaasutus tarjoaa mahdollisuuksia.

Siksi keskusta ehdottaa, että lainsäädäntöä uudistetaan siten, että uuden lannanlevitysalan raivaaminen voidaan korvata kierrättämällä ravinteet biokaasuksi ja kierrätyslannoitteiksi.

"Tiloille on tuotava vaihtoehto lannanlevitysalan laajentamiseen. Siihen on teknologia olemassa, sitä ei tarvitse odottaa kymmentä vuotta", toteaa Tiilikainen.

Keskustan kaavailemaan työkalupakettiin kuuluu myös pellon vuokramarkkinoiden kehittäminen.

"Tavoitteena on vähentää pellonraivausta 1000 hehtaarilla vuodessa. Yhdessä turvemaiden metsityspalkkion kanssa voisimme päästä miljoonan hiilitonnin päästövähennykseen vuodessa."

Tiilikainen suhteuttaa tuon summan koko päästökaupan ulkopuoliseen kuuden miljoonan hiilitonnin päästövähennystavoitteeseen.

"Vertailun vuoksi tuo päästövähennys vastaa jopa 400 000 henkilöauton vuosipäästöjä". Tiilikainen nostaa.

Tiilikaisen mukaan maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä on ollut mukana keskustan esityksen valmistelussa.