Kultasakaaleja nähty jo seitsemällä paikkakunnalla –ensimmäinen havainto uudesta koiraeläimestä Suomessa tehtiin vuonna 2018

Kultasakaali on sutta huomattavasti pienempi koiraeläin. Kuva: Jutta Mykrä

Kooltaan kultasakaali on kettua suurempi, mutta sutta huomattavasti pienempi koiraeläin.

”Suomessa havainnot painottuvat maan keskivaiheille, ei vähälumisille rannikkoseuduille. Mahdollinen syy on, että Pietarin laaja kaupunkialue estää kultasakaalien vaelluksen Karjalan kannakselle, ja siksi ne joutuvat Laatokan ja Äänisen väliselle Aunuksen kannakselle ja sitä myötä pohjoisemmaksi Suomeen. Myös Länsi-Suomen runsas susikanta voi estää kultasakaalien asettumista sinne, kertoo tutkimusprofessori Ilpo Kojola Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Kahdelle Suomessa havaitulle yksilölle on tähän mennessä saatu määritettyä sukupuoli. Molemmat ovat uroksia.

Havaintoja on tehty muun muassa Kajaanissa, Reisjärvellä, Sodankylässä, Rautavaaralla ja Lumijoella. Kultasakaalihavainnot ovat edelleen harvinaisia, mutta sakaalien määrän oletetaan olevan kasvamassa.

Ilmastonmuutos luo kultasakaalille uusia sopivia elinympäristöjä sen nykyisen levinneisyysalueen ulkopuolelta. Joidenkin tutkimusten mukaan voi kuitenkin kestää useita vuosikymmeniä ennen kuin Suomeen muodostuu samanlaisia populaatioita kuin lajin ydinalueilla Kaakkois-Euroopassa.

Kultasakaali on Suomessa määritelty tulokaslajiksi, koska se tulee omin jaloin uusille alueille alkuperäisiltä levinneisyysalueiltaan. Tämän takia kultasakaali on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu. Sakaali on esiintymisalueellaan kuitenkin pääsääntöisesti metsästettävä laji.

Luonnonvarakeskuksen tiedotteessa kerrotaan, että kultasakaali käyttää elinympäristönsä tarjoamia ravinnonlähteitä erittäin monipuolisesti. Ainakin osa Suomessa esiintyneistä sakaaleista on hyödyntänyt ihmistoimintaan liittyviä ravinnonlähteitä. Niillä lienee ainakin Pohjois-Suomessa ratkaiseva merkitys talvehtimisen onnistumiselle.

”Suomeen vaeltaneet sakaalit ovat todennäköisimmin syntyneet Virossa, jossa esiintyy lähin pesivä kultasakaalikanta. Virossa todettiin ensimmäinen pesintä vuonna 2012 ja vuonna 2020 pesintöjä oli jo 27. Pesivää kantaa esiintyy Virossa vähälumisella länsirannikolla ja idässä Peips-järven tuntumassa”, Kojola kertoo tiedotteessa.

Alun perin Aasiasta lähtöisin olevalla tulokaslajilla, kultasakaalilla on nykyisin laaja esiintymisalue myös Euroopassa. Euroopan pohjoisimmat havainnot on tehty Jäämeren rannikolla Norjassa, missä näyttäisi liikkuneen kaksi eri yksilöä. Pohjois-Venäjällä laji on havaittu Pietarin lähistöllä sekä Beloserskin ja Arkangelin alueilla.

Pohjois-Euroopassa havaitut kultasakaalit ovat liikkuneet yksinään, merkkejä pariutumisista ei toistaiseksi ole.