Puunmyyjän keskimääräinen puukauppatili: 17 000 euroa

Puukaupoissa pyörivät isot rahat. Kuva: Kari Salonen

Puukauppojen todellisissa euromäärissä on valtavia eroja sen perusteella, kuinka iso hakkuu on tehty ja millaista puuta korjattavaksi kertyi. Nappikaupasta ei kuitenkaan ole kyse, vaikka tarkasteltaisiin tilastokeskiarvoja.

Vuonna 2017 puunmyyntituloja sai verottajan tietojen mukaan 100 000 yksityistä metsänomistajaa.

”Heidän keskimääräinen puunmyyntitulonsa oli noin 17 000 euroa”, sanoo erikoistutkija Esa-Jussi Viitala Luonnonvarakeskuksesta.

Pelkkien pystykauppojen tekijöillä puutuloja kertyi keskimäärin 19 000 euroa. Hankinta- ja käteiskauppojen tekijöillä keskimääräinen puunmyynti­tulo jäi 8 500 euroon.

”Tämä johtuu tietysti siitä, että hankintahakkuut keskittyvät kuituleimikoihin, joissa kertymät ja niin ollen myös puunmyyntitulot ovat selvästi pienempiä.”

Metsänomistajatutkimusten perusteella tärkeimpiä motivaatioita metsän omistamiseen ovat olleet sijoittaminen ja taloudellinen turva. Tällaisia tavoitteita korostaa noin 20 prosenttia metsänomistajista. Tässä joukossa on varsinkin suuria tiloja ja yhtymiä.

”Tavoitteiden selvittäminen tutkimuksilla ei ole kuitenkaan aina kovin helppoa. Metsänomistajalla voi olla samanaikaisesti useita lähes samanarvoisia ja joskus myös ristiriitaisia tavoitteita, joiden kesken hän tasapainottelee”, Viitala pohtii.

Keskimäärin puuta myydään yksityistiloilta 3–4 vuoden välein.

Metsäkiinteistöjen markkinatilanne näyttää Viitalan mukaan aika tiukalta. Jos kantohinnat ovat nyt huipussaan ja korot matalimmillaan vuosikymmeniin, silloin myös kiinteistöjen hinnat ovat luultavasti korkeimmillaan.

Yleisen korkotason nousu kummittelee nurkan takana. Myös metsäteollisuustuotteiden vientimarkkinoilta kuuluu jo yskähdyksiä.

Silti tapauskohtaisesti metsäkiinteistökauppa voi olla edelleen hyvä sijoitus.

”Jos löytää alihinnoiteltuja kohteita ja pystyy voimallisesti hyödyntämään metsävähennystä, voi olla ihan hyvä tilanne ostaa.”