Yliö: Maaseutualueilla tarvitaan toimia energia- ja liikennearjen parantamiseksi

Puulämmitys voi helpottaa arkea energian kallistuessa, mutta toisaalta ikääntyneelle polttopuiden teko voi muuttua ylitsepääsemättömäksi rasitteeksi. Kuvituskuva. Kuva: Marja Seppala

Arjen mielekkyyteen vaikuttavat keskeisesti asumisolosuhteet ja kulkemisen sujuvuus. Talvella 2022–2023 useat suomalaiset kotitaloudet kohtasivat näissä muutoksia, kun sähköenergian ja liikennepolttoaineiden hinnat nousivat poikkeuksellisen korkeiksi. Tämän jälkeen lähtivät nousuun myös muun muassa elintarvikkeiden, tavaroiden ja palveluiden hinnat sekä lainojen korot.

Hinnat ovat jo laskeneet, muttei kaikilta osin nousua edeltäneelle lähtötasolle.

Maaseutualueilla on yleistä omakotitaloasuminen sekä yksityisautoilu. Kuinka energian ja liikkumisen hinnannousut vaikuttivat maaseutualueiden kotitalouksiin ja yrityksiin, tätä selvitettiin muun muassa asukaskyselyllä ja -haastatteluilla VTT:n ja Vaasan yliopiston toteuttamassa Maaelli-hankkeessa. Maa- ja metsätalousministeriö rahoitti hankkeen Maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista.

Tarkastelun kehikkona olivat energiaköyhyys ja liikenneköyhyys.

Energiaköyhyys tarkoittaa, että ei pysty hankkimaan välttämättömiä energiapalveluita kuten talon lämmitystä tai lämmintä vettä. Liikenneköyhyys tarkoittaa muun muassa sitä, että ei ole mahdollisuutta kulkea kohtuullisella vaivalla, kustannuksilla ja ajassa päivittäisten tarpeidensa edellyttämällä tavalla. Siten liikenneköyhyyden määritelmä kattaa taloudelliseen näkökulman lisäksi esimerkiksi liikenteen turvallisuuden, melun, päästöt sekä liikennepalvelut.

Suomessa on vuosikymmenten ajan tehty monipuolisia toimia näiden ongelmien vähenemiseksi. Energian osalta toimia ovat olleet esimerkiksi sosiaaliturva, korjausavustukset sekä energianeuvonta.

Myös monet energiayhtiöiden toimintaa ohjaavat määräykset ja periaatteet voidaan nähdä keinoina alentaa kotitalouksien riskiä energiaköyhyyteen.

Liikenteen osalta koulu- ja Kela-kyydit, teiden kunnossapito ja liikenteen meluntorjunta sekä työmatkojen osalta matkakuluvähennys ovat esimerkkejä keinoista torjua liikenteen kielteisiä vaikutuksia.

Toimet eivät kuitenkaan ole riittäviä kaikille ja kaikkialla. Maaseudun toimintaympäristö ja väestörakenne aiheuttavat lisähaasteita energia- ja liikenneköyhyyden torjumiseen. Esimerkiksi yksityistiet ovat erityisesti maaseutuliikenteen elementti. Maaseudun kotitalous tai yritys voi joutua huomioimaan kulkuvälineen ja polttoaineiden lisäksi myös kuluja, jotka johtuvat yksityistien ylläpidosta.

Maaelli-hanke toteutti valtakunnallisen asukaskyselyn, johon saatiin lähes 750 vastausta. Kyselytulosten perusteella noin kolmasosa maaseudun kotitalouksista oli sellaisia, etteivät hinnannousut vaikuttaneet energiankäyttöön, kulkemiseen eikä kulutustottumuksiin. Hieman yli puolessa kotitalouksissa oli tarkennettu kulutustapoja, jonka myötä arki ei tuottanut taloushaasteita. Hieman alle viidesosa kotitalouksista kohtasi uusia tai syveneviä taloudellisia ongelmia.

Kodin lämmitykseen liittyvien töiden tekemiseen, kuten polttopuiden tekoon ja kantamiseen, vaikuttavia toimintarajoitteita oli yli neljänneksessä vastaajakotitalouksista. Näillä talouksilla oli myös muita harvemmin varaa pitää koti tarpeeksi lämpimänä.

Toimintarajoitteita kulkemisen tai digitaalisten taitojen osalta oli noin joka seitsemännellä vastaajataloudella. Yli puolet kyselyvastaajista koki, että autoilu oli käytännössä ainut kulkemisvaihtoehto arjessa, mutta siihen ei ole varaa kuten ennen.

Neljännes oli jättänyt kulkemista väliin säännöllisesti. Väliin oli jätetty muun muassa harrastuskäyntejä, kauppa- ja muita asiointikäyntejä ja terveydenhoitokäyntejä.

Palvelujen digitalisoituminen vaikuttaa energia- ja liikkumisarkeenkin. Esimerkiksi joukkoliikenteen aikataulut ja lipunmyynti sekä eri sähköyhtiöiden hinnastot ovat pääasiassa verkkosivuilla.

Hanketuloksena laadittiin seitsemän toimintasuosituskokonaisuutta. Liikenteen suositukset sisältävät muun muassa maaseutualueille räätälöityjen liikkumisratkaisuiden kehittämisen, yksityisautoilun kulujen pienentämisen maaseutualueilla ja yksityisteiden kohtuuhintaisen ylläpidon.

Energian toimintasuositukset liittyvät energiakriiseihin luotaviin mekanismeihin ja korjausrakentamisen tukiin. Tukia olisi kohdennettava tarkemmin niitä erityisesti tarvitseville. Lisäksi olisi harkittava rakennusten romutuspalkkiota, jos korjausrakentaminen ei ole järkevää.

Energian ja liikenteen haasteet konkretisoituvat ihmisten ja yritysten arjessa, mutta näihin vaikuttavia ratkaisuja tehdään paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla.

Heli Siirilä

projektiasiantuntija

Vaasan yliopisto

Jenni Vestinen

johtava tutkija

Teknologin tutkimuskeskus VTT Oy