Koronaa voi seurata iso sairauspommi

Mielipide

24.8.202002:00

Kolumni

Eija Mansikkamäki

Kaikki odottavat kirjaimellisestikin henkeään pidätellen, kauanko koronapandemia jatkuu ja mihin se meidät vielä vie. Jos sata vuotta sitten levinnyttä espanjantautia katsoo, ilman rokotteita ja lääkkeitä edessämme on vielä monta tautikuukautta, pahin edessä vasta ensi keväänä ja itse virus keskuudessamme ehkä monia vuosia.

Toisinkin voi käydä, mutta se tarkoittaa uudenlaisia ongelmia. Kaikki ne, jotka ovat pysytelleet kotonaan ja hoitaneet vain välttämättömimmät asioinnit kodin ulkopuolella, ovat siirtäneet seuranta- ja tutkimuskäyntejään tuonnemmaksi. Pienet säryt ja krempat on kärsitty mieluummin kuin otettu riski, että saisi terveysasemalta koronan tai että kuormittaisi hoitajia.

Elämmekin nyt eräänlaista ihmiskoetta. Kun lääkärissä ja terapiassa käynnit ovat vähentyneet, paljonko niitä jää jäljelle koronan jälkeen? Harva niistä varmaankaan oli aiemminkaan turha, joten luultavasti paljon patoutunutta sairautta lävähtää lääkärien eteen, kun ihmiset taas uskaltautuvat tutkittaviksi.

Erään vakuutusyhtiön tilaisuudessa kerrottiin, että korona pudotti vahinkoilmoitusten määrän maaliskuussa. Ihmiset eivät liikkuneet eivätkä sairastaneet tai satuttaneet itseään.

Mutta kasvaimet kasvavat, suonistot tukkeutuvat, kehot rapistuvat ja hampaat reikiintyvät myös kotona koronan aikana. Ehkäisevä terveydenhoito on hieno asia, mutta se ei toimi, jos seulontoihin, seurantoihin, tarkastuksiin tai lääkäriin ei mennä. Esimerkiksi neuvoloissa päästään kiinni paitsi lapseen, myös koko perheeseen.

Osalla sairaudet tulevat ilmi ehkä liian myöhään ja hoitoon ehtiville voi ennakoida jonottamista.

Erityisen iso kysymysmerkki on mielenterveytemme. Erään terveystoimijan edustaja ennusti hiljattain "ennennäkemätöntä ruuhkaa" terapiaan koronan jälkeen, sillä mielenterveysongelmat ovat olleet muutenkin kasvussa jo vuosia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos näki jo toukokuussa, että hoitotarve kasvaa ja patoutuu. Hoitovelka siis kasvaa. Lapsiperheiden ja vanhusten jaksaminen, päihdeongelmien kasvu ja suunniteltujen terveyskäyntien lykkääminen pahentavat ongelmia.

Apua tarvittiin jo keväällä aiempaa enemmän, mutta sitä haettiin aiempaa vähemmän. Nyt elokuussa koronan toinen aalto on nousemassa ja tilanne tuskin parantunut.

Tämä tulee kalliiksi ja vaatii tekijöitä. Onko hoitokoneisto valmis? Sote-uudistus ei ainakaan ole. Ehkä hoitajien pitämättömiä lomia ei kannattaisi sittenkään lykätä koronan jälkeiseen aikaan.

Vaikka kuulostankin populistilta, kysyn silti: onko miljardien eurojen yritystuet nyt varmasti käytetty oikein ja riittävän kauaskantoisiin kohteisiin?

Oma lukunsa on omaehtoinen suojautuminen. Hallitus on avannut baarit, mutta paheksuu niissä käymistä. Se on suositellut matkustelun välttämistä, mutta luetellut silti turvalliset maat. Miksi, kun reissuamista edes riskimaihin ei ole valvottu? Eräskin ala- ja täysikäisten nuorten joukko lensi heinäkuussa lomalle riskimaa Ranskaan. Mielestään he saattoivat lähteä, "koska Finnair myi lippuja".

Kukaan lentokentällä ei kysynyt lähtiessä tai tullessa Suomen päässä, onko matkalla työ- tai perhesyy. Nuoret kuuluvat taudin levittäjiin, mutta jos hallituksen linjaukset eivät näy edes valtion rajoilla, kuka tottelee maski- tai muitakaan suosituksia?