Mikä maksaa, pankit?

Kesälomakauden alkajaisiksi Väestörekisterikeskus julkaisi huolestuttavan tiedotteen ”Tunnistautuminen julkis­hallinnon sähköisiin asiointipalveluihin uudistuu vuonna 2019”.

Uudistuksen keskeinen sisältö on, että julkisen hallinnon palveluihin pystytään varmasti takaamaan sähköinen tunnistautuminen vuoden 2019 alusta vain Nordean ja OP:n pankkitunnuksilla ja mobiilivarmenteella. Neuvottelut useiden muiden toimijoiden kanssa eivät ole tuottaneet tulosta liian korkeiden hinnoitteluiden vuoksi.

Eläkkeensaajien etujärjestön edustajina olemme erityisen huolestuneita vanhus­väestön asemasta uudistuksessa.

On kohtuutonta, että vanhuksia velvoitetaan jatkuvasti opettelemaan uusia tunnistautumisen tapoja. Vieläkin ongelmallisemmaksi tämän tilanteen tekee, että mobiilivarmenteen käyttäminen on käyttäjälleen maksullista.

Samaan julkiseen palveluun kirjautuvat henkilöt asetetaan siis eriarvoiseen asemaan riippuen heidän käyttämästään pankista. Miten voidaan jälleen olla tilanteessa, jossa näin perustavanlaatuinen sähköisen asioinnin uudistus on täysin suunnittelemattomien muutosten edessä?

Valtiovarainministeriö toteaa verkkosivuillaan: ”Saavutettavuusdirektiivi ja sitä seuraava kansallinen lain­säädäntö vaativat viranomaisia tekemään digitaaliset palvelut saavutettaviksi”. Sähköisen tunnistautumisen uudistus on jyrkässä ristiriidassa direktiivin tavoitteiden kanssa.

Muiden pankkien tulisi nyt ensiksi nöyrtyä samalle viivalle Nordean ja OP:n kanssa hinnoittelunsa kanssa ja etsiä voittonsa muualta. Julkisen hallinnon taas tulisi etsiä kestävämpi ratkaisu sähköisen tunnistautumisen ongelmaan, jotta ei olla tässä samassa tilanteessa jälleen seuraavan sopimus­kauden päättyessä.