Valitusoikeutta ei saa rajoittaa

Erilaisista kaavoitussuunnitelmista ja luvista tehtyjä valituksia manataan usein. Miksi on kuitenkin tärkeää, että esimerkiksi virkamiesten ja oikeus­asteiden tekemiin päätöksiin voi hakea muutosta?

On hyvä huomata, että lakikirja ei ole laskukone. Kun lyöt laskukoneeseen 1+1, tulos on kaksi. Lakikirjasta tulkittuna tulos voi olla myös 2- tai 2+, koska lakeihin liittyy aina soveltamista ja tulkintaa.

Näitä tulkintaa vaativia päätöksiä tekevät maassamme kunnanvaltuustot, lautakunnat, oikeusistuimet sekä virka­miehet valtiolla ja kunnissa, vain osan mainitaksemme.

Uskokaa tai älkää: nämä kymmenet tuhannet päätöksen­tekijät tekevät säännöllisesti virheitä. Enemmän tai vähemmän inhimillisiä tai tiedon puutteesta johtuvia virheitä. Välillä myös kokeillaan kepillä jäätä.

Siksi on hyvin tärkeää, ettei valitusoikeuksia tarpeettomasti rajoiteta, eikä valittamisesta tehdä liian kallista. Oikeus hakea muutosta on demokratian kulmakiviä.

Sipilän hallitus on kaven­tamassa kansalaisten ja viranomaisten oikeuksia valittamiseen normien purun varjolla. Esimerkiksi nykyisten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ely) tehtävistä ollaan poistamassa kuntien kaavoituksen ohjaaminen ja muuttamassa elyn rooli konsultoivaksi.

Samaten suunnitelmissa on rajoittaa elyjen valitus­oikeuksia. Nämä suunnitelmat eivät auta ratkaisemaan esimerkiksi kaavapäätöksiin liittyviä viiveitä. Elyt tekevät koko maassa vuodessa yhteensä vain 10–20 kaavavalitusta ja menestyvät niissä erittäin hyvin.

Mitä lupa- ja kaavapäätösten nopeuttamiseksi sitten voitaisiin tehdä? Riittävät henkilö­resurssit viranomaisille ja tuomioistuimille ovat ketterän toiminnan perusedellytys. Neuvonta ja ohjaus olisivat ristiriitojen parasta ennalta­ehkäisyä. Esimerkiksi kaavojen viranomaisneuvotteluja pitäisi siksi lisätä eikä vähentää, kuten hallitus on nyt tekemässä.