Lukijalta: Ovatko kaivokset tärkeämpiä kuin sopusoinnussa luonnon kanssa olevat elinkeinot?

Lukija pohtii kirjoituksessaan kaivoslupakäytäntöä Suomessa. Kuvituskuva vanhasta kaivosalueesta.  Kuva: Petteri Kivimäki

Superjulkkis Ronaldo ihastui Suomessa hienoihin ja puhtaisiin ruuan raaka-aineisiin, järvikalaan, metsämarjoihin, sieniin, niin, että haluaa perustaa perheensä ravinnon niille suomalaisen kokin avulla. Itse emme edes viitsi käydä poimimassa niitä ja perustaa niiden pohjalle elinkeinotoimintaa, järvikalakin on harvinaisuus ravintoloissa.

Eläinten sisäelimet, kuten kateenkorva ovat muualla suurta herkkua, tänne ne tuodaan Hollannista, koska ei ole kylliksi eläinlääkäreitä antamaan tiloille lupia, eikä asialle ilmeisesti kukaan voi mitään.

Sen sijaan lupien sujuvoittaminen ja sopiva ajoittaminen kyllä onnistuu suurissa, tulevaisuuden kannalta ratkaisevissa luvissa: juuri ennen juhannusta ja kesälomia annettiin roppakaupalla kaivoksille etenemislupia. Kaivos ei ole vain kuoppa, vaan siellä käytetään vahvoja myrkkyjä ja kulutetaan paljon vettä, suljetun kierron sijaan ne juoksutetaan ympäristöön jätevetenä.

Jätevedet voitaisiin puhdistaa, mutta tämä pienentäisi kaivosyhtiön voittoja, joten todellisuudessa ei noudateta parhaan saatavissa olevan tekniikan käyttöä.

Lapin lukuisten ja yhä suurempien kaivosten jätevedet johtuvat Kemijokeen. Vaelluskalat eivät pidä myrkyistä. Tämäkö on syy, ettei vaelluskaloja mitenkään, huolimatta lupauksista ja kirjauksista eri ohjelmiin, ryhdytä oikeasti palauttamaan?

Vaelluskalathan nostaisivat yhdellä iskulla koko Lapin kukoistukseen – nyt nämä mahdollisuudet menetetään ja valitaan vesistöjämme saastuttavat kaivosyhtiöt tukemme kohteeksi.

Marjatta Näätänen

Helsinki