Turpeesta on luovuttava nopeasti ja oikeudenmukaisesti
Turpeen poltosta luopuminen on helpoin ilmastoteko, jonka Suomi voi tehdä. Siirtymää ei voi kuitenkaan tehdä ohittaen heidät, joihin turpeesta luopuminen eniten vaikuttaa.
Turpeesta riippuvaisilla alueilla ihmiset ovat ilmastokriisin etulinjassa, sillä muutokset näkyvät jo luonnossa ja maaseutuelinkeinoissa. Turvealalla toimivista ihmisistä ei saa tulla sijaiskärsijöitä, kun siirrymme fossiilivapaaseen yhteiskuntaan. Heidän tulevaisuudennäkymistään ja ihmisoikeuksistaan on huolehdittava.
Turpeesta luopuminen on perusteltua. Soisena maana Suomella on erityisvastuu suoluonnosta. Samalla olemme yksi maailman suurimpia turpeen kaivajia. Turpeen polttaminen on ongelmallista, sillä se tuottaa noin 12 prosenttia vuosittaisista päästöistämme, tuhoaa suoluontoa ja uhkaa herkkiä vesistöjämme.
Suomessa turvetuotanto on hajaantunut monille toimijoille ja turpeesta luopumisella voi olla merkittäviä alueellisia vaikutuksia työllisyyteen. Näiden alueiden elinvoimaisuus on turvattava luomalla kestäviä elinkeinoja.
Rahoitusta siirtymään on saatavilla EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta. Tämä satojen miljoonien eurojen mahdollisuus kannattaa hyödyntää. Lisäksi turvealueiden ihmiset tulee ottaa mukaan siirtymän suunnitteluun alusta alkaen.
Rahastosta voidaan tukea esimerkiksi energiainvestointeja, uudelleenkoulutusta, soiden ennallistamista ja vauhdittaa uusien elinkeinojen syntymistä turvealueilla.
Oikeudenmukainen siirtymä ei ole mahdoton tehtävä. Siitä on jo esimerkkejä. Irlannissa valtionyhtiö Bord na Móna lopetti kesäkuussa 2020 turpeennoston, mutta yhtäkään työntekijää ei aiota irtisanoa. Nyt uudelleenkoulutetut työntekijät siirtyvät muun muassa soiden ennallistamistyöhön. Irlannissa halutaan turvata alueiden elinvoimaisuus myös tulevaisuudessa.
Ilmaston kuumeneminen ei tapahdu jossain kaukana vaan vaikuttaa luontoon ja ihmisten elämään Suomessa jo nyt. Meidän on kiihdytettävä ilmaston kuumenemisen vastaisia toimia välittömästi.
Fossiilisten polttoaineiden sekä turpeen nopea ja hallittu alasajo kaikkialla on yksi tärkeimmistä keinoista torjua ilmastokriisiä. Samalla voimme kehittää tulevaisuuden energiaratkaisuja ja vahvistaa Suomen työllisyyttä tuleville vuosikymmenille.
Mariko Sato
Amnesty Internationalin Suomen osaston taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien asiantuntija
Hanna Aho
Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
