Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Karjan terveydenhuollossa on kyse taloudesta

    Tuotantoeläinlääkärillä on monta roolia suomalaisessa maataloudessa ja yhteiskunnassa laajemmin. Melko ainutlaatuinen suomalainen kunnaneläinlääkärijärjestelmä pitää huolta ympärivuorokautisesta hätäpäivystyksestä. Samalla järjestelmänä on kivijalkana poikkeustilanteissa, esimerkiksi tautipurkaustilanteessa, ja valvoo osaltaan eläinsuojelun toteutumista. Järjestelmällä on yhteiskunnallisia tavoitteita, ja yhteiskunta subventoi osan kunnaneläinlääkärin kustannuksista tiloille. Nämä tehtävät ovat hätätilanteessa maatiloille ratkaisevan tärkeitä.

    Maatilan eläinterveydenhuollon tarve on kuitenkin laajempi. Tila tarvitsee hyvää eläinten terveydenhuoltoa puhtaasti taloudellisista syistä. Tämä ei muuta sitä asiaa, että terveydenhuolto samalla pitää huolta eläinten hyvinvoinnista ja esimerkiksi maidon elintarvikelaadusta – ei vain sairaus- tai hätätapauksissa.

    Yksittäisen maatilan tehtävä ei ole tuottaa yleistä hyvää yhteiskuntaan. Maatilan tehtävä on sama kuin muidenkin yritysten, eli tuoda taloudellista tulosta omistajilleen. Tämä on hyvä pitää mielessä kovenevassa ympäristössä. Tilanteessa, jossa tavaran- tai palveluntoimittajat, asiakkaat, kilpailijat ja jälleenmyyjät toimivat tiukoilla markkinatalouden säännöillä, ei tilalla juuri ole muita vaihtoehtoja kuin pelata samaa kovaa peliä.

    Eläinten terveydellä, hedelmällisyydellä ja monella muulla tekijällä on tilalle merkittävä taloudellinen vaikutus monen eri vaikutusmekanismin kautta. Eläinlääkärin laskut ja lääkekustannukset ovat helppoja havaita kirjanpidosta. Emovet Oy:n asiakkaiden perusteella lasketun suuntaa antavan arvion mukaisesti yksittäisen tuottajan eläinlääkärin työhön kuluttama rahasumma voi olla esimerkiksi 35 euroa lypsävää kohti vuodessa. Tämä siis merkitsee sadan lehmän karjatilalla kolmea ja puolta tuhatta euroa. Summa vastaa sen kokoisella tilalla noin yhden lehmän maitomäärän liikevaihtoa.

    Karjan terveyden ylivoimaisesti suurimmat taloudelliset menetykset tulevat kuitenkin niistä eristä, jotka eivät suoraan näy kirjanpidossa: maitolitroista, joita ei toimitettu meijeriin, heikenneestä rehuhyötysuhteesta, tyhjistä lehmäpaikoista, ohi menneistä kiimoista ja pitkittyneestä poikimavälistä sekä ylimääräisestä työstä.

    Näitä piilokuluja voidaan arvioida esimerkiksi tanskalaisella SimHerd -laskelmalla, joka simuloi karjan tuottoja ja kustannuksia erilaisilla terveyden skenaarioilla. Valistuneena arvauksena väitän, että hedelmällisyys- ja terveysongelmien kohtuullisella ratkaisemisella saavutettavat hyödyt ovat normaalilla suomalaistilalla helposti viisinkertaisia terveydenhuollosta aiheutuviin kustannuksiin verrattuna.

    Metsätaloussuunnitelma on tuttu juttu useimmilla maatiloilla. Metsäasiantuntija tekee tilan metsälohkoista kuvauksen, arvioi puumäärän ja laatii pitkän tähtäimen suunnitelman, jonka tavoitteena on metsän arvon kasvattaminen ja säännöllisten hakkuutulojen saaminen.

    Aivan samalla ajatuksella pitäisi suunnitelma tehdä karjalle – analysoida karjan nykytilanne kokonaisuutena, tunnistaa tuotantoa haittaavat pullonkaulat ja pohtia asiantuntijan kanssa, miten niitä lähdetään avaamaan. Kunnollinen terveydenhuoltosuunnitelma tehdään ennen kaikkea tilan talouden kehittämiseksi, ei viranomaisille tai maidon ostajalle.

    Karjan terveys, hedelmällisyys ja talous eivät parane pelkällä suunnittelulla ja laskemisella. Niiden kehittymiseen tarvitaan systemaattista työtä, joka useimmiten lähtee aivan yksinkertaisista perusasioista: kiimojen seuraamisesta, lepokausitarkastuksista, rehun koostumuksen ja reseptien seuraamisesta.

    Tässä työssä hyvä kumppani on eläinlääkäri, jolla on aikaa paneutua karjan terveyden kehittämiseen ja ylläpitämiseen, ja jonka kanssa voi puhua myös taloudesta. Hyvin monissa asioissa voi auttaa myös muu asiantuntija, jolle nautatilojen ongelmat ovat tuttuja.

    Faba Osuuskunta kokeilee tällä hetkellä nimetyn eläinlääkärin työparina työskentelevää terveydenhuoltoon perehdytettyä seminologin roolia. Faba tavoittelee tällä kustannustehokkuutta niin, että sellaista työtä, jota ei juridisesti määrätä vain eläinlääkärin tehtäviksi osoitetaan seminologille. Terveysseminologi toimii nimetyn eläinlääkärin kanssa yhteistyössä, ja hoitaa terveyteen liittyviä talouslaskelmia, tiineystarkastuksia, lepokausitarkastuksia tai selvittää esimerkiksi olosuhteita sorkkaongelmien taustalla.

    Olennaista on jatkuva perusasioiden mittaaminen ja parantaminen, jossa kokenut seminologi voi olla erinomainen kumppani.

    Kalle Leino

    toimitusjohtaja

    Emovet Oy

    Olennaista on jatkuva perusasioiden mittaaminen ja parantaminen.