Tätä et tiennyt Teuvasta: Kirkossa on Suomen kansallisaarre, jota käydään katsomassa Japanista asti

Yli viisi metriä leveä alttaritaulu on säilynyt erinomaisesti. Opetusneuvos Kalervo Niemelän mukaan siitä on kiittäminen osaltaan paikallisen muurarin erinomaista pohjatyötä. Ainoastaan lehtikultausta on pitänyt hiukan korjata vuosien saatossa. Kuva: Teuvan seurakunta

Raamatun vertauksen kymmenen neitsyttä puhuttelevat Teuvan kirkon alttarimaalauksessa. Myös teoksen ja koko kirkon taustalla on naiset.

Teuvan vanha kirkko paloi raunioiksi tammikuussa 1950. Uuden kirkon suunnitellut arkkitehti Elsi Borg halusi kirkkoon naistaiteilijan alttaritaulun. Kirkon rakennustoimikunta valitsi maalauksen tekijäksi 37-vuotiaan ja tuolloin vielä melko tuntemattoman helsinkiläistaitelijan, Tove Janssonin.

”Rakennustoimikuntaan kuului 13 miestä. Heidän joukossaan olivat kirkkoherra, opettaja ja seurakunnan taloudenhoitaja. Kaikki muut olivat keski-iän ylittäneitä maanviljelijöitä. Tuskin heistä monikaan tiesi Tovea, jonka Muumi-kirjoja ei ollut vielä käännetty suomeksi”, opetusneuvos Kalervo Niemelä kertoo.

Niemelä on tutkinut ja esitellyt taulua vuodesta 1995 lähtien. Vieraita on käynyt kaikista maailman kolkista, mutta huomattavan paljon Japanista, jossa muumit ovat äärimmäisen suosittuja.

Juuri nyt teosta ei pääse katsomaan, sillä Teuvan kirkko on suljettu toistaiseksi remontin takia. Remontin on määrä valmistua keväällä 2020.

Teuvan Kymmenen neitsyttä on ainut Janssonin tekemä alttarimaalaus. Jansson maalasi teoksen alttarin takaseinään, joten kyseessä ei ole irrallinen taulu.

Varat tauluun saatiin lahjoituksena toimitusjohtaja Erland Luomalta. Summaa ei ole saatu selvillä, koska Luoma maksoi taulun suoraan tekijälle.

Jansson teki luonnokset torniateljeessaan Helsingissä. Pitkään huhuttiin, että hän käytti malleja apunaan hahmottelussa.

Seitsemän vuotta sitten Niemelä sai puhelun Erland Luoman tyttärentyttäreltä, joka sanoi, että kolmas vasemmalta on hänen äitinsä.

”Kirjailija Irmeli Sandman-Liliuskin on kertonut olleensa Toven hahmoteltavana. Hän kertoi myös, että teoksen luonnos oli Janssonin ateljeessa suurina paperiarkkeina, jotka sitten liitettiin yhteen. Jansson oli kirjoittanut lyijykynällä jokaisen neitsythahmon yläpuolelle työnimen.”

Kerrotaan, että Jansson kirjoitti maalaustyön ohessa Vaarallinen juhannus -muumikirjaa. Hän vietti aikaansa yksin eikä antautunut keskusteluihin uteliaitten kylänmiesten kanssa.

Teuvalaiset panivat merkille, kuinka taiteilija poltti jatkuvasti Työmies-tupakkaa holkilla.

”Keskeneräisessä kirkossa ei ollut ikkunoita ja veto oli kova. Siksi Janssonilla oli päällä turkki. Välillä laastia levisi hänen töittensä päälle. Hän kertoi myöhemmin, että työmiehet kiroilivat niin paljon, että kirkosta tuli pyhä vasta kun se vihittiin.”

Teoksen vaakamallisuus arvelutti taitelijaa itseään, mutta kirkon suunnitelleen Elsi Borgin mielestä leveä alttaritaulu sopi loistavasti Pohjanmaan lakeuksille.

Jansson vietti Teuvalla noin kuukauden touko-kesäkuussa 1953. Työ keskeytyi, koska lehtikulta loppui kesken. Hän viimeisteli teoksen syksyllä juuri ennen kirkon avajaisia. Jansson näki työnsä valmiina viimeisen kerran kirkon vihkimistilaisuudessa. Hän ei käynyt Teuvalla sen jälkeen.