Lukijalta: Läheisen vakava mielenterveyden oireilu on osa monen lapsen ja nuoren elämää
Huoli ja huolenpito psyykkisesti sairastuneesta voivat johtaa liialliseen kuormittumiseen, oman hyvinvoinnin laiminlyömiseen ja jopa omaan sairastumiseen, kirjoittaa Mielenterveysomaisten keskusliiton toiminnanjohtaja Tiina Puranen.
Läheisen psyykkinen oireilu aiheuttaa usein lapsissa ja nuorissa neuvottomuutta, pelkoa ja huolta. Kuvituskuva. Kuva: Sanne KatainenMoni lapsi ja nuori kantaa huolta psyykkisesti oireilevasta läheisestään. Huolta herättävä läheinen voi olla vanhempi, sisarus, ystävä, seurustelukumppani tai muu tärkeä ihminen.
Läheisen psyykkinen oireilu aiheuttaa usein lapsissa ja nuorissa neuvottomuutta, pelkoa ja huolta. Perheenjäsenen sairastaessa he voivat kokea myös voimakkaita turvattomuuden, yksinäisyyden, erilaisuuden sekä häpeän tunteita.
Kun vanhemman mielenterveys huolettaa, perheen lapsi voi muuttua näkymättömäksi huolenkantajaksi, joka jättää omat tarpeensa syrjään. Sairastuneesta huolehtimisen lisäksi hän saattaa ottaa vastuun muun muassa sisaruksistaan, kotitöistä ja taloudenhoidosta.
Käytännössä lapsi tai nuori voi ajautua omaishoitajaksi, vaikka kenenkään alaikäisen ei tule kantaa aikuiselle kuuluvaa huolenpitovastuuta.
Merkittävä osa näistä lapsista ja nuorista jää vaille tarvitsemaansa tukea, vaikka seuraukset voivat olla vakavia. Tiedetään, että mielenterveysongelmat siirtyvät usein sukupolvelta toiselle ja esimerkiksi vanhempien mielenterveyden häiriöihin liittyvät sairaalajaksot lisäävät nuorten itsensä vahingoittamisen riskiä. Tiedetään, että nuoren työkyvyttömyyden taustalla vaikuttaa usein vanhemman mielenterveyden häiriö.
Lapsiomaiset ja nuoret hoivaajat ovat näkymätön ryhmä, joka tunnistetaan hyvin huonosti asian vakavuuteen nähden. Tällä viikolla vietetään samanaikaisesti sekä mielenterveys- että lapsen oikeuksien viikkoa. Viikon aikana Fin Fami ry haluaa nostaa esiin ne lapset ja nuoret, joiden elämää varjostaa läheisen psyykkinen oireilu. Heille on tarjolla tukea, esimerkiksi Fin Famissa.
Lapsen ja nuoren ei tule kannatella ja auttaa sairastunutta, vaan se on aikuisten tehtävä. Jotta turvallinen lapsuus ja nuoruus sekä kasvu omaksi itsekseen olisi mahdollista kaikille, yhteiskunnan on tunnistettava, tunnustettava ja tuettava lapsiomaisia ja nuoria hoivaajia.
Pidetään huolta, että jokaisella on mahdollisuus mielekkääseen tulevaisuuteen.
Tiina Puranen
toiminnanjohtaja
Mielenterveysomaisten keskusliitto – Fin Fami ry
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat










