Itseoppinut nallentekijä

Heidi Kinnunen tekee mäyrännäköiselle nallelle turkkia tuputtamalla karstaamatonta villaa neulalla nallen pintaan. Kuvat: Hanne Manelius 

Heidi viimeistelee nallet huolellisesti. Jokaisessa nallessa on kauniita yksityiskohtia. 

Heidi Kinnusen, 31, kodin keittiönpöydällä makaa mäyrän näköinen nalle. Tummanruskea nalle on saamassa pikkuhiljaa harmaan turkin, kunhan Heidi lastenhoidolta ehtii tuputella villaa huovutusneulalla nallen pintaan.

”Asiakas halusi melko suuren nallen, joka on mäyränvärinen ja sillä on mäyrän mallinen pää. Jouduin vähän selvittämään, minkä värinen mäyrä on ja minkä mallinen sen pää tarkalleen on”, Heidi kertoo.

Takan päällä istuu hellyttävä nalleporukka. Yksi on panda, yksi valkoinen lentävä enkelinalle, yksi harmaa ja yksi vaaleanruskea.

”Nämä ovat perusmallit, paitsi tuo enkelinalle. Se oli sellainen kokeilu. Laitoin sille siivet selkään ja sädekehän pään päälle.”

Heidi on tehnyt kaikkia mahdollisia käsitöitä lapsesta asti: ommellut, kutonut, virkannut, painanut, tehty mattoja ja jopa puukkoja.

”Kouluajoista on jäänyt mieleen käsityönopettaja, joka sanoi, ettei minusta ikinä tule käsityöläistä. Mutta niin vain tuli.”

Nuorena Heidi ihastui oikeisiin antiikkinalleihin ja alkoi myöhemmin tutkia, miten ne on tehty. Kun hän perusti vuonna 2007 oman lammastilan Reisjärvelle, hän mietti, mihin lampaiden villaa voisi käyttää.

”Keksin, että siitä voisi tehdä ekologisia nalleja. Täytteeksi kokeilin olkia omasta pellosta. Suomenlampaiden värikirjo on mahtava. Päävärit ovat musta, valkoinen ja ruskea. Variaatioina on harmaa, vaaleanruskea ja kirjava.”

Heidi ei värjää villaa, vaan nallejen turkit ovat aina aidon värisiä. Hän ei ole käynyt kouluja eikä kursseja, vaan on opetellut menetelmät itse.

”Maalla ei järjestetä kursseja. Ajattelin, ettei huovutus voi olla mitään tähtitiedettä, joten aloin itse kokeilla menetelmää, ja siitä se sitten lähti.”

Heidi muutti lammastilalta pois 2011 ja on nykyään miehensä kanssa yrittäjä Viitasaaren Kymönkoskella. Kesäisin pariskunta tekee turveurakointia. Muun ajan Heidi tekee nallejen lisäksi risu- ja sammaltöitä sekä muita hahmoja villasta.

Monet ovat kysyneet, miten nalleja voisi tehdä itse. Niinpä Heidi teki päätti tehdä kirjan, jossa neuvotaan nallen teko alusta alkaen. Elokuussa ilmestyneessä Villaiset nallet- kirjassa on mukana on myös perusnallejen kaavat.

Heidi tekee kaiken alusta asti itse. Ensin villa pestään, jotta siitä lähtee lika ja lampaan rasva pois. Sitten villa kuivatetaan, karstataan ja huovutetaan ohueksi levyksi. Sen jälkeen Heidi leikkaa nallen osat kaavojen mukaan huovasta. Sitten palat ommellaan yhteen, kiinnitetään nivelet käsiin ja jalkoihin. Lopulta nalle täytetään heinillä tai oljilla.

Kun nalle on kasassa, sille tehdään turkki karstaamattomasta villasta. Lopuksi koristellaan kasvot ja anturat sekä ommellaan lasiset silmät.

Heidi on kehittänyt oman menetelmän nallen turkkiin.

”Turkki on ohutta villaa, jolloin se on nopeampi tehdä ja villaa kuluu vähemmän kuin perinteisellä neulamenetelmällä.”

Asiakkaat tilaavat nalleja esimerkiksi ylioppilaslahjaksi tai 50-vuotiaalle. Lasten leikkiin nämä nallet eivät sovi. ”Jos tekisin niitä lapsille, pitäisi olla turvanivelet ja turvalliset silmät.”

Yhden nallen tekemiseen menee noin 16 tuntia. Tähän mennessä Heidin nalleja on lähtenyt maailmalle muutama kymmenen.

”Nalleihin tulee henkilökohtainen suhde. Sanon niille aina heippa, kun ne lähtevät maailmalle.”

Tuija Tiitinen

Heidi Kinnusen blogi: www.lintula.vuodatus.net

Kirja: Villaiset nallet (Moreeni 2013)