Tuotantoeläimet voivat Suomessa hyvin

Uusi laki eläinten hyvin­voinnista lähti lausunto­kierrokselle joulun alla. Juha Sipilän hallitus on toteuttamassa tämänkin uudistuksen, joka jäi muilta tekemättä.

Viime aikoina Suomesta on maalattu kuvaa eläinten hyvinvoinnin takapajulana. Tämä ei pidä paikkansa.

Uudessa laissa toteutetaan lukuisia parannuksia. Esimerkiksi kivunlievitys tulee pakolliseksi yhä useammissa toimenpiteissä, emakoiden tiineytyshäkeistä luovutaan ja haitalliseen eläinjalostukseen puututaan.

Lisäksi on muistettava, että eläinten hyvinvointiin vaikuttavat muutkin tekijät kuin minimilainsäädäntö.

Suomessa eläimiä lääkitään EU-maista kolmanneksi vähiten. Antibiootteja ei anneta ennaltaehkäisevästi rehun mukana, vaan tarvittaessa. Kun eläin on hyvinvoiva ja terve, ei sen lääkitsemiseen ole tarvetta.

Suomessa ja Ruotsissa sikojen häntiä ei typistetä, kuten muualla Euroopassa. Suomessa ei myöskään typistetä kanojen nokkia.

Olemme ottaneet maatalous­politiikassa käyttöön ensimmäisenä EU-maana eläinten hyvinvointikorvausjärjestelmän. Kun tiloilla tarjotaan lisäkustannuksia aiheuttavia lisävirikkeitä, siitä maksetaan kuluja vastaava hyvinvointi­korvaus. Tällaisia ovat esimerkiksi lisäorret kanaloissa, sekä puiset puru­palikat sikaloissa.

Suomalaisilla tiloilla vapaaehtoiset hyvinvointi­järjestelmät ovat myös yleisiä. Esimerkiksi 95 prosenttia sikatiloista kuuluu järjestelmään, joka edellyttää tiloilta lainsäädännön ylittämiä minimi­vaatimuksia. Sen puitteissa toteutettiin viime vuonna noin 6 000 eläinlääkäreiden neuvontakäyntiä. Vastaavia järjestelmiä on käytössä myös muissa tuotantosuunnissa.

Peruslainsäädäntö asettaa kivijalan suomalaiselle ruuantuotannolle. Sen lisäksi Suomessa tehdään mittava määrä vapaaehtoisia toimia.