Alhainen äänestysaktiivisuus vakava ongelma

Sunnuntaina 23.1 pidetyt aluevaalit eivät innostaneet väkeä vaaliuurnille. Lopulliseksi äänestysprosentiksi jäi 47,5 eli yli puolet äänioikeutetuista jätti äänensä käyttämättä. Viime kesänä pidetyissä kuntavaaleissa äänestysprosentti oli 55,1. Ainoastaan eurovaaleissa äänestysprosentti on jäänyt aluevaaleja heikommaksi.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko hehkutti, kuinka aluevaalit olivat vahva tuki hallituksen sote-uudistukselle. Jos alle puolet vaivautuu edes äänestämään hallituksen luomistyöstä, niin millä mittarilla kukaan voi kutsua sitä vahvaksi tueksi? Juurikin matalan äänestysprosentin perusteella hallituksen väkisin läpi runnomalla sote-uudistuksella ei ole laajamittaista kansan tukea.

Heikko äänestyprosentti huolestutti myös asiantuntijoita. Tampereen yliopiston vaaliasiantuntija Sami Borg totesi Ylelle alhaisen äänestys­prosentin olevan synkkä demokratian toteutumisen kannalta. Yle kertoi uutisessaan (23.1.) äänestysprosentin olevan tärkeä kansanvallan mittari: äänestysprosentti toimii eräänlaisena demokratian kohtalonkysymyksenä.

Asiantuntijat ovat pitäneet 50 prosenttia ylittävää äänestysvilkkautta jonkinlaisena kynnyksenä, Markku Jokisipilä Turun yliopiston Eduskunta­tutkimuksen keskuksesta kertoi Ykkösaamussa. Joki­sipilän mukaan 50 prosenttia on jossain määrin kriittinen kynnys. Hän kertoo, että kun äänestämättä jättäneitä on enemmän kuin äänestäneitä niin herää kysymys valittavan elimen kansainvaltaiseen legitimiteetistä.

Asiantuntijalausunnotkin demokratian toteutumisesta ovat huolestuttavia. Kuvaavinta tämän keskellä on, että huolestuneiden asiantuntijalausuntojenkaan jälkeen hallitusta ei yleinen demokratian toteutuminen kiinnosta lainkaan.