Vierailija Sauli Niinistö kaartaa loppusuoralle

Sauli Niinistön presidenttikautena on toiminut kolmenlaisia enemmistöhallituksia: kokoomus-, keskusta- ja demarijohtoinen. Kuva: Carolina Husu

Mielipide|Politiikka

30.1.202308:54

Kolumni

Seppo Kääriäinen

Presidentti Sauli Niinistön presidenttikausi kaartuu loppusuoralle. Yksitoista vuotta on plakkarissa, yksi edessä.

Niinistö valittiin presidentiksi ylivoimaisin numeroin molemmilla kerroilla. Niin vuonna 2012 kuin 2018 liki 63 prosenttia äänestäjistä oli hänen kannallaan. Gallupsuosio on kiivennyt korkeammallekin. Kansa luottaa valitsemaansa presidenttiin.

Niinistön presidenttikauden merkittävin asia on Suomen Nato-jäsenyyden hakeminen. Sotilaallinen liittoutuminen on historiallinen muutos Suomen ulkopoliittisessa asemassa, vaikka maan poliittinen ja sotilaallinen länsisuuntautuminen on ollut selvä tendenssi pitkään.

Toiseksi viimeinen presidenttivuosi on ollut toistaiseksi vaikein. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Suomen Nato-jäsenyys (myös Ruotsin) ovat vaatineet harkintaa ja aktiivisuutta.

Viimeinen presidenttivuosi saattaa olla kuitenkin vaikein, mutta samalla tärkein. Sota Ukrainassa jatkuu, ja siitä sanaillaan pitkään. Venäjä on arvaamaton. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyystiellä on mutkia, kuten on nähty. Kaikenlaista voi tapahtua.

Konsensushakuisuus ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa on leimannut Niinistön presidenttikausia. Nato-äänestyksen numerot eduskunnassa 188–8 kertovat konsensuksen voimasta.

Onhan se historiallista, että poliittista kenttää vuosikymmeniä rajusti jakanut Nato-kysymys on edennyt 24.2.2022 jälkeen oikealta keskustan kautta vasemmalle ulottuvan yhteisymmärryksen pohjalta.

Niinistön presidenttikautena on toiminut kolmenlaisia enemmistöhallituksia: ensin kokoomusjohtoinen (Katainen, Stubb) sixpack-hallitus, sitten keskustajohtoinen (Sipilä) porvarihallitus ja nyt demarijohtoinen (Rinne, Marin) keskustan ja vasemmiston yhteishallitus.

Jos gallupeihin on luottamista, keväällä kokoomusjohtoinen (Orpo) hallitus tarttuu vallan kahvaan. Siis jos …

Niinistö on patistellut unilukkarina kaikkia hallituksia väriin katsomatta niin talouspolitiikassa kuin sisäisen turvallisuuden asioissa. Niillä on suora yhteys maan kokonaisturvallisuuteen, ulkopolitiikkaa myöten.

Ulkopolitiikan johtamisessa henkilösuhteilla on keskeinen merkitys. Etenkin presidentin ja pääministerin yhteistyön on sujuttava – mitenkään ulko-, puolustus- tai sisäministerin asemaa väheksymättä. Tp-utva on toiminut sutjakkaasti Niinistön kaudella – kuten aiemminkin.

Niinistö on käynyt aktiivista keskustelua myös eduskunnan valiokuntien kanssa. Eduskunnan ohi ei ulkopolitiikkaa tehdä.

Niinistön presidenttikausi alkoi maailmanpoliittisesti melko rauhallisissa merkeissä, vaikka pinnan alla kyti.

Johtokausi kaartuu loppusuoralle jännitteisissä osin arvaamattomissa oloissa: maailman ja Euroopan järjestys muuttuu, ja siinä muutoksessa Suomen turvallisuutta on vahvistettava niin tukevaksi kuin mahdollista.

Niinistön seuraajaltakin odotetaan harkinta- ja yhteistyökykyisyyttä. Keskinäinen luottamus pienen maan johtopaikoilla on avaintekijöitä.

Kirjoittaja on ministeri.