Nuorten aikuisten työpanos saatava käyttöön

Työllisyys on nyt korkeimmillaan vuosikymmeneen. Avoimia työmahdollisuuksia on tarjolla ennätysmäärä eri puolella Suomea. Aikaisempaa useampi suomalainen on päässyt jatkuvaan ja kokoaikaiseen työhön kiinni viime kuukausien aikana.

Suomen Pankin havaintojen mukaan nuorten aikuisten eli 25–39-vuotiaiden työllisyysaste on noin kuusi prosenttiyksikköä alempi kuin vuonna 2008. Olen huolissani siitä, että meillä voi syntyä suuriin kaupunkeihin ”peräkammarinpoika”-ilmiö työtä vailla olevien nuorten miesten joukosta.

Tämä keskimäärin noin kolmekymppisten ryhmä on monessakin mielessä avainasemassa, kun niin sanotut suuret ikäluokat jättävät työelämän työyhteisöjen eri portailta.

Nuorten ikäluokkien työkokemuksen karttuminen antaa mahdollisuuden siirtyä uralla myös eteenpäin, kun kysyntä väistämättä kasvaa. Olisi suuri vahinko koko Suomelle, jos meillä on työelämän ulkopuolella suuri reservi parhaassa iässä olevia tekijöitä.

Jos työllistymisen tukemisessa ei onnistuta, monella nuorella aikuisella on riski jäädä syrjään pitkäaikaisesti työmarkkinoilta. Tämä on puolestaan vaikuttaa mahdollisuuksiin perustaa perhe, asua omien toiveiden mukaisesti ja muuhun hyvinvointiin.

Muistissa on vielä, että 1990-luvun laman jäljet olivat pitkät monen silloin työttömäksi jääneen tai vastavalmistuneen osalta. Kokemuksesta on toki viisastuttu. Uskon, että tehdyillä panostuksilla työttömien osaamisen vahvistamiseen on mahdollista auttaa yhä useampi parhaassa työiässä olevista ihmisistä ansaitsemaan oma elantonsa.

Lisähaasteen tilanteen parantamiseen luo teknologian kehitys, joka muuttaa nykyisiä töitä ja ammatteja. Osa työtehtävistä katoaa ja uusia syntyy. Robotti tai tekoäly hoitaa rutiiniluonteiset tehtävät uutena työkaverina.

Muutoksen mittakaavaa emme osaa ennustaa, mutta töiden ja osaamisvaatimusten muuttuminen on varmaa. Emme saa antaa kenenkään pudota kelkasta. Osaamisen lisäksi työn tekemisen kannusteiden parantaminen ja työkykyä vahvistavat toimet ovat keskiössä, kun parhaassa työiässä olevien potentiaalia otetaan käyttöön.

Toinen, myönteisempi vinkkeli on se, että työllisyys on parantunut erityisesti vanhemmissa ikäluokissa. Yli 55-vuotiaiden työllisyysaste on korkeampi kuin ennen taakse jäänyttä talouskriisiä.

Puhe työurien pidentämisestä loppupäästä on tullut todeksi pääasiassa markkinoiden kysynnän ja tarjonnan seurauksena. Merkittävä syy on erityisesti se, että kouluttautumismahdollisuudet ovat huikeasti parantuneet ja niitä myös käytetään aktiivisesti.

Yhä harvempi työhaluinen joutuu ikäsyrjinnän myötä työelämän ulkopuolelle, mutta valitettavasti ikääntyneen on edelleen vaikea palata työttömyydestä takaisin työelämään. Eikä vähätellä sovi sitäkään, että varhaiskeski-ikäisten viisikymppisten fyysinen kunto ja työn tekemisen jaksaminen ovat hyvällä tolalla.

Ilman tätä markkinaehtoista työssäoloajan pidentymistä nykyinen työllisten määrä ei olisi mahdollinen. On tietysti muistettava, että ”työikäisen” väestön määrä on laskenut vuoden 2010 huipustaan.

Nyt uskaltaa sanoa suurella varmuudella, että nykyinen hallitus on ensimmäinen hallitus pitkään aikaan, joka saavuttaa työllisyystavoitteensa. Kesäkuussa saavutettiin 110 000 hengen työllisyystavoite ja työllisyysasteen osalta tavoitteen toteutuminen on kalkkiviivoilla.

Kun mahdollisimman moni käy työssä, kykenemme pitämään huolta kaikkien heikoimmista tai voimme panostaa koulutukseen ja varhaiskasvatukseen.

Hyvästä kehityksistä ei ole yksin kiittäminen maailman talouden vetoa tai muita ulkopuolisia tekijöitä, vaan harjoitetulla politiikalla on ansionsa. Suomen kasvu on ollut kilpailijamaita nopeampaa. Uudistuksilla tavoitellut tulokset alkavat näkyä suomalaisten arjessa.

Talouskasvu on tällä hetkellä vakaalla pohjalla, vaikka kärki vähän tasaantuisikin. Tämä näkymä rohkaisee jatkamaan yrittäjyyttä ja työllisyyttä vahvistavia toimia.

Hallituksen tavoitteena on vahvistaa kasvua niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Osaavaan työvoiman saatavuus on akuutti ratkaistava kysymys. Talouskasvun jatkon kannalta on keskeistä, että varmistamme kasvuhakuisten yritysten rahoituksen saatavuuden ja lisäämme yhteiskunnan tukea yritysten uusien ideoiden, tuotteiden ja palveluiden kehittämisen. Ilman investointeja tulevaisuuteen uhkana on palaaminen näivettymisen kierteeseen.

Hallituksella on vastuu siitä, että talouden kasvulle on rakennettu edellytykset ovat kunnossa: yrittäjät voivat yrittää, yritykset ovat valmiita investoimaan ja työllistämään, ja että työnhakijat ja työntekijät voivat luottaa mahdollisuuksiinsa työllistyä ja kehittää osaamistaan.

elinkeinoministeri (kesk.)