Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Uusia uutisia

    Yleisradion uutisiin on tullut käsittämätön tapa kuukausi kuukauden jälkeen toitottaa jonakin uutispäivänä aamusta iltaan, että omakotitalojen arvo syrjäseuduilla laskee.

    Uutinen tarkoittaa selvennettynä viestiä, että maaseutu tyhjenee. Peli on menetetty, muuttakaa äkkiä pois maaseudulta! Kun kiinteistöjä ei pysty myymään kellekään, niiden arvoksi tulee nolla.

    Pirkanmaalla uutista lokalisoitaessa Ylen esimerkkikuntia olivat Pälkäne ja Ikaalinen.

    Voin valistaa, että esimerkiksi Pälkäne on vauras pieni maalaiskunta hyvien liikenneyhteyksien varrella. Se on leimallisesti hyvätuloisten omakotiasukkaiden seutua. Se ei ole taantuvaa maaseutua. Ikaalisissa veikkaan selitykseksi paikallisen puunjalostuksen vaikeuksia.

    Mikähän on tällaisia uutisia tekevien toimittajien ammattitaito? Kannattaisiko katsoa, moneenko kauppaan saatu hintataso perustuu? Minkä ikäisistä ok-taloista on kyse? Mikä on suhdanteen vaikutus – ovathan omakotitalojen hinnat Helsingin seudullakin laskeneet?

    Mikä vaikutus asiassa on niin sanottujen taantuvien teollisuuspaikkakuntien tehtaiden sulkemisella? Kuka on se syväkurkku, joka tätä nollautuvien kiinteistöarvojen viestiä tarjoaa ja mikä on hänen intressinsä?

    Olen varma, että jos asiaa kunnolla ja loppuun asti perattaisiin, osoittautuisi että suhdannetilanteen lisäksi merkittävin hintoihin vaikuttava seikka on teollisuuden rakennemuutos. Eli uutinen tehdään ihan väärästä asiasta. Uutinen pitäisi sitoa teollisiin työpaikkoihin eikä maaseutuun.

    Kuvitellaanpa vaikkapa seuraavanlaiset uutiset:

    Tiet kuluvat ajettaessa! Niillä ei myöskään ole jälkimarkkinahintaa. Tiehallinnon tilaama tutkimus osoittaa, että tiet kuluvat, olipa liikennettä vähän tai paljon.

    Erityisen kuluneita ovat syrjäseutujen tiet, koska niitä ei ole pystytty asfaltoimaan sitten 1980-luvun. Yhteiskunnan ei kannata tällaista nollaomaisuutta ylläpitää, esittävät tutkijat. Tiehallinto pohtiikin kaikkien uusinta-asfaltointia vaille jääneiden teiden poistamista käytöstä.

    Miltä tämä johtopäätös vaikuttaa, huoltamoyrittäjä Ali Tulonen Tuupovaarasta? ”Olen jo tilannut Kiinasta kaksisataa mönkijää. Asiakkailta on pitempään tullut tällaista toivetta.”

    Helsinkiläinen taksiyrittäjä Yli Töinen näkee asian myönteisenä: ”Hyvällä asfaltilla voi täällä pääkaupunkiseudulla ajaa kitkarenkailla läpi vuoden. Onhan se hyvä, ettei joudu hankkimaan kahta rengaskertaa. Asfaltoituja teitä tarvittaisiin täällä enemmänkin. Olemme ajatelleet ehdottaa kaupungille, että kaikki kadut muutettaisiin lämmitettäviksi.”

    Tutkimus perustuu väestöntiheyden mukaan painotettuun otokseen, johon on arvottu kilometrejä maan eri osista, päättää uutistenlukija vakuuttavalla äänellä.

    Seuraavakin uutinen voisi sopia samoihin uutiskriteereihin:

    Toijalan Tieteellinen Tutkimuslaitos on seurannut rautatiekiskoja etelään ja löytänyt uuden kaupungin, jonka asukkaat kutsuvat asuinpaikkaansa Helsingiksi.

    Löydön teki laitoksen tutkija, joka sitoi itsensä junavaunujen akseliin. Hän äänitti matkansa selässään olleeseen ns. mustaan laatikkoon, jonka äänimateriaali on vastikään saatu analysoitua.

    Aiemman käsityksen mukaan Hämeenlinnan eteläpuolella ei voi olla ihmisasutusta, koska kukaan sinne matkustanut ei ole palannut.

    Ihmisten katoaminen etelään on pitkään tutkittu ongelma. Teorian mukaan etelässä on suuri jyrkänne, jonka reunalle uskaltautuva kaatuu maanreunan yli avaruuteen. Tästä aiheutuu mm. säätilaan häiriöitä, jotka ilmenevät pilvisyytenä.

    Tutkijat ehdottavatkin, että rautatie käännetään Janakkalan rajalla silmukkamuotoon, jolloin Toijalasta lähtevä palaa aina Toijalaan. Menetelmällä aiotaan poistaa sekä ihmiskato että häiritsevät pilvet.

    Pysyvästi pilvetön taivas mahdollistaisi ns. katottoman asumisen, kuvailee uutistenlukija tutkimuslaitoksen ehdotusta.

    Kiinteistöillä on käyttöarvo, niukkuusarvo, subjektiivinen arvo ja olemassaoloarvo. Talot ovat välttämättömyyshyödykkeitä, joiden kysyntä on jäykkää.

    Omakotitalojen kauppahinnat riippuvat suoraan valtiovallan politiikasta.

    JUHA KUISMA

    Kirjoittaja on lempääläinen ympäristökirjailija