Esitys kaivoslaiksi ei korjaa puutteita – Savukoskella yli viisi vuosikymmentä jatkunut Soklin kiista on kirkas esimerkki siitä, miten lainsäädäntö luo epävarmuutta

Suomessa on hyvä infrastruktuuri, kattavat julkiset perustiedot Geologiselta tutkimuslaitokselta, vakaa yhteiskuntajärjestelmä ja antelias kaivoslaki. Työ- ja elinkeinoministeriön pari vuotta valmistelema, ennen kesää lausuntokierroksen käynyt esitys kaivoslaiksi korjaa hädin tuskin lain pintavaurioita.

Raaka-aineita tuuli- ja aurinkovoimaloiden rakentamiseen, lannoite- ja sähköautoteollisuudelle, siirtymälle vihreään teknologiaan. Hiilineutraali yhteiskunta, ruoka- ja energiaomavaraisuus – tärkeitä tavoitteita kaikki.

Elämäntapa, johon meillä on totuttu, huutaa kaivannaisten perään. Suomenkin maaperässä piilee paljon vielä hyödyntämätöntä potentiaalia.

Sanotaan, että on tekopyhää arvostella kaivostoimintaa, jos kuitenkin elää läpeensä kaivannaisriippuvaista elämää. Kavahdetaan: ”Not in my backyard – Ei minun takapihalleni!”, samalla, kun nautitaan arjen teknologioista, selataan internet ja vaaditaan somessa siirtymää fossiilittomaan aikakauteen.

Meidän tulisi hyväksyä kaivokset myös Suomeen, koska muuten meillä ja muissa vauraissa maissa käytetyt mineraalit, otetaan edelleen vain jostain muualta. Luonnonvarojen kaivaminen ja käyttöön valjastaminen tapahtuu aina jossain, myllää maiseman, vie tilaa ja toimintamahdollisuuksia joltain. Pahassa lykyssä se tuhoaa lajien elinympäristöt, saastuttaa maaperän ja vedet.

Kaivostoiminta on mittavaa teollista maankäyttöä, jonka vaikutukset toteutuvat aidosti jonkun takapihalla.

Kukaan ei voi vaikuttaa siihen, missä mineraalivaranto sattuu sijaitsemaan. Kuuluisi kuitenkin olla paikalliset huomioonottavan, hyvän ja informoidun suunnittelun vastuulla arvioida, soveltuuko kaivos tai malminetsintä alueelle. Haitallisen toiminnan kontrollointi ja ohjaus vaativat kunnollista lupamenettelyä, eli vahvaa lainsäädäntöä.

Esitys uudistetuksi kaivoslaiksi polkee röyhkeästi jalkoihin niin poronhoidon ikiaikaista oikeutta maankäyttöön kuin kansainvälisiä tavoitteita turvata luonnon monimuotoisuutta. Maanomistajien oikeudet vahvistuvat lähinnä nimellisesti. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen rajataan kansallis- ja luonnonpuistojen marginaalisen pienille alueille, luonnonsuojelulainsäädännön alaisuuteen.

Malminetsinnän jatkumiseen omilla maillaan voi yrittää vaikuttaa kymmenen vuoden päästä etsinnän alkamisesta. Se on pitkä aika jäädyttää kehittämissuunnitelmat alueella. Malminetsintä ei automaattisesti johda kaivokseen, mutta jos maaperästä löydetään merkittäviä mineraaleja, kaivamisen alkamista, laajuutta, vaikutuksia ja kestoa voi vain aavistella.

Savukoskella yli viisi vuosikymmentä jatkunut Soklin kiista on kirkas esimerkki siitä, miten kaivoslainsäädäntö luo epävarmuuden olosuhteet. Oikeusprosessit kuluttavat, mutta paikalliset eivät aio luovuttaa monimuotoisia ja eri tavoin arvokkaita erämaita kaivosyhtiöille.

Kiista on eräänlaisessa tienhaarassa, sillä korkein hallinto-oikeus kumosi maaliskuussa Soklin kaivokselle vuonna 2018 myönnetyn ympäristö- ja vesitalousluvan (KHO:2022:38). Huhtikuussa paikalliset tekivät ympäristöministeriölle esityksen alueen liittämisestä UKK kansallispuistoon.

Kaivokset aiheuttavat paitsi uhan vesien ja maiden pilaantumisesta, vähintäänkin monenlaisia konkreettisia uudelleen järjestelyjä alueellisesti. Joskus alueella jo oleva elinkeinotoiminta ei vain yksinkertaisesti ole sovitettavissa suunnitellun kaivoksen kanssa yhteen.

Siirtymä fossiilittomaan aikaan on välttämätön, muttei resurssineutraali.

Oman takapihan vartiointia suurempi tekopyhyys piilee siinä, että levitämme sinisilmäisesti kaivosteollisuudelle punaisen maton ja kuorrutamme tervetulosanat lyhytaikaisten hyötyjen tai vihreän siirtymän lupauksilla.

Tällä tekopyhyydellä on kauaskantoiset luonnon ja paikallisten elämäntapojen kannalta tuhoisat seuraukset.

Pohjimmiltaan se kertoo siitä, että jatkuvaan kasvuun ja kestämättömään kulutukseen perustuva elämäntapa on tullut tiensä päähän.

Sanna Hast

YTT, Erityisasiantuntija

Paliskuntain yhdistys