Ostotarkastuksessa käydään läpi koko hevonen

Hyvä harrastehevonen suorittaa mielellään siltä pyydetyt tehtävät. Koeratsastuksessa on hyvä kokeilla läpi kaikki askellajit sekä mahdollisesti käydä maastossa ja hypätä pieniä esteitä. 

Eläinlääkärin hevoselle tekemä ostotarkastus on pyritty yhtenäistämään ympäri Eurooppaa. Tarkoitusta varten tehtyyn lomakkeeseen merkitään samat asiat kaikkialla. Ostotarkastuksia tehdään pääsääntöisesti ratsuhevosille.

”Ostotarkastuksessa painottuu jalkojen ja liikuntaelinten osuus, mutta koko hevonen käydään läpi”, kertoo eläinlääkäri Olli Kauko Laukaan Eläinsairaalasta, joka on keskittynyt hevosten eläinlääkintään.

Ostotarkastus alkaa yleistarkastuksella. Sen jälkeen hevosta juoksutetaan suoralla ja ympyrällä. Samalla eläinlääkäri tekee hevosen jaloille taivutuskokeita ja tarkkailee sen liikkeitä.

Useimmiten hevosesta otetaan myös röntgenkuvat. Tavallisesti kuvataan jalat ja kaviot, mutta joskus myös selkä. Lopulta eläinlääkäri antaa arvion siitä, sopiiko hevonen ostajan aikomaan käyttöön. Laukaassa ostotarkastus maksaa röntgenkuvien määrästä riippuen noin 250 euroa.

Kauko huomauttaa, että ostajan pitää jo lähtökohtaisesti miettiä, millaisen hevosen tarvitsee. Etenkään harrastehevosella pikku viat eivät yleensä estä käyttöä.

”Käytön jälkiä näkyy aina hevosissa. Moni etsii virheetöntä yksilöä, mutta ei sellaista ole.”

Huolellinen ostotarkastus on tärkeä myös siinä mielessä, että nykyinen ostaja voi olla myymässä samaa hevosta muutaman vuoden päästä. Silloin voidaan uudessa ostotarkastuksessa verrata hevosen terveyttä aiemmin tehtyyn tarkastukseen.

Kauko huomauttaa, että hevosen mahdollinen kilpailuhistoria kertoo paljon sen terveydestä. Jos siinä on pitkiä taukoja, syy voi olla terveydessä.

Hevosen aiemman sairaushistorian selvittäminen jää pitkälti omistajan kertoman varaan. Hänen velvollisuutensa on kertoa kaikki tiedossa olevat viat ja hevoselle tehdyt hoidot. Suomessa ei ole rekisteriä, josta eläinlääkäri näkisi, mitä hoitotoimenpiteitä hevoselle on aiemmin tehty.

”Etenkin ulkomailta tulevien hevosten kanssa tieto pysähtyy usein rajalle.”

Laukaan Eläinsairaalassa tehdään vuosittain noin sata ostotarkastusta. Saman verran käydään läpi ulkomailta lähetettyjä hevosten röntgenkuvia. Kymmenestä hevosesta kaksi tai kolme on sellaisia, joiden ostamista ei suositella.

Ulkomailta hevosta ostava haluaa usein kuulla tutun eläinlääkärin mielipiteen hevosen röntgenkuvista. Kuvat lähetetään sähköpostiin ja eläinlääkäri tekee arvion niiden perusteella. Kolmenkymmenen vuoden kokemuksen hevosten eläinlääkinnästä omaava Kauko ymmärtää tilanteen hyvin ostajan kannalta, mutta omat riskinsä siihenkin liittyy.

”Vähän kiusallista se on, sillä mieluummin hevosen katsoisi kuitenkin kokonaisuutena läpi. Usein myyjä vielä painostaa ostajaa tekemään päätöksen pian ja se tarkoittaa sitä, että täällä päässä kuvat pitää katsoa heti ja päätös tehdä hyvin nopeasti.”

Etenkin kalliimmille ulkomailta ostettaville hevosille tehdään ostotarkastus jo sikäläisen eläinlääkärin toimesta. Joskus löytyy erojakin eläinlääkärien löydöksissä.

”Valan tehneitä ihmisiä sielläkin on hevosia tarkastamassa. Osittain voi olla kyse näkemyseroistakin, mutta kyllä sekaan sopii selkeitä erehdyttämisiäkin. Kun niitä selvitellään, niin esimerkiksi röntgenkuvista saattaa puuttua juuri se ratkaisevan kohdan kuva.”

Suomalaisiin eläinlääkäreihin Kauko kertoo luottavansa paremmin. Piirit ovat sen verran pienet, että he tuntevat toisensa.

”Hajonta tietysti on luonnollista ja skaalakin voi olla vähän erilainen eri henkilöillä. Minä saatan antaa taivutuskokeesta kakkosen ja joku toinen kolmosen.”

Hevosen hankkimista harkitseville Kauko antaa yhden perusvinkin. Hän kehottaa miettimään, onko hevoselle riittävästi aikaa. Ratsuhevosta pitäisi liikutella tunnista kahteen päivittäin. Liian usein hevonen jää vähälle käytölle, jolloin ongelmavyyhti alkaa kasautua.