Onni löytyy arjesta
Lämmin parisuhde, lapset ja ystävät ovat valtava voimavara, kertovat Kantrille kirjoittaneet viljelijät. Kun osaa huolehtia riittävästä levosta, riittää huumoriakin. Arjen iloista nauttiva viljelijä voi kaiken keskellä huomata olevansa etuoikeutettu.
Kuinka voit?
Kyselimme heinäkuun Kantrissa viljelijä-lukijoilta vinkkejä jaksamiseen. Eripituisia kirjeitä ja vinkkejä tuli paljon, tässä vain lyhyt kooste muutamista kirjeistä. Lämmin kiitos kaikille vastanneille!
Kantri-paidat on lähetetty arvonnassa voittaneille.
”Ehdoton ykkösasia jaksamisellemme on ollut lepopäivän pyhittäminen. Toki olemme karjan hoitaneet kuten arkisinkin, mutta peltotöihin emmekä metsähommiin ole pyhäpäivisin lähteneet. Lähtökohta tälle ratkaisulle on se kristillinen usko, joka sellaisenaan on elämässämme ollut kaikenlaisina aikoina voimanantajana.
Työpäivät ovat pitkiä ja loppuviikosta on hyvin väsynyt olo, mutta tietoisuus tulevasta lepopäivästä antaa voimia. Suosittelemme tätä lääkettä muillekin kuin maanviljelijöille. Aina ne työt on saatu tehdyksi, vaikka ei pyhänä ole lähdettykään pellolle.”
Lihakarjatilallinen
”Myös erotiikalla on paljon vaikutusta jaksamiseen. Vaikka ollaan oltu kauan yhdessä, niin toisen seurassa viihtyy ja sitä kaipaa. Edelleen on pilkettä silmäkulmassa. Välillä täytyy yhteistuumin vaihtaa asentoa.
Kun asioista ollaan erimieltä, ne hoituu kinaamisella, eikä pääse puhkeamaan hirveitä sotia tai mykkäkoulua.
Arjen ja lasten asiat jaetaan. Näin meillä jaksetaan.”
Maikki
”Viljelijän työstä on pidettävä. Viljelijää harvoin kiitellään tai palkitaan työstään. Palkinto tulee oman käden jäljestä nauttimisesta. Tunteesta, että sain aikaan sen mihin pyrinkin. Yksinkertaisista asioista. Päivän aitausurakan päätteeksi on sykähdyttävä tunne seurata eläinten riemua uudesta laitumesta. Tai kun päivän navettatyön päätteeksi eläimillä on levollinen ilme ja ne jäävät märehtimään tyytyväisinä navetan oven sulkeutuessa.
Pitää olla itselleen armollinen. Työt eivät suju aina suunnitellusti ja tapahtuu täysin odottamattomia käänteitä. Tällöin pysähtyminen on paikallaan. On arvioitava, mikä on tärkein tehtävä ja annettava itselle aikaa tehtävän suorittamiseen.”
Positiivista priorisointia
”Toimiva parisuhde on ehdottomasti kaikista tärkein. Viljelijän työssä ollaan puolison kanssa sekä työssä että vapaa-ajalla, se asettaa haasteita parisuhteelle, mutta on parhaimmillaan myös erittäin antoisaa.
Rakkauden, ystävyyden, luottamuksen ja toistemme kunnioittamisen lisäksi nautimme toistemme seurasta. Meillä on hyvä ja yhteen käypä huumori, voimme nauraa sekä toisillemme että myös itsellemme. Yrityksemme toimintalinjoista ja suuremmista hankinnoista päätämme yhdessä. Voin luottaa kumppaniini kuin vuoreen!
Myös lapset ovat suuri voimavara ja rikkaus. On upeaa nähdä lastensa kasvavan vahvajuurisiksi maaseutua, luontoa ja elämää kunnioittaviksi yksilöiksi ja luottaa siihen, että he varmasti tulevat pärjäämään elämässään.
Tasapainossa oleva yrityksen talous on myös erittäin olennainen asia. Rahaa ei ole liikaa, mutta sen verran, että saa laskunsa maksettua ja leivänpäälle joskus muutakin kuin ylähuulen.
Mielekkyyttä elämään ja motivaatiota työhön saan myös hyvistä ystävistä, mukavista harrastuksista sekä kyläilemisestä tuttavien luona. Laaja tuttavapiiri, erityisesti viljelijäkollegat ovat turvaverkko ja rikkaus. Terveet ja tuottavat eläimet ja sopiva työmäärä sekä toimiva lomitusjärjestelmä ovat myös erittäin tärkeitä. Tilamme lomittajat ovat aarteita ja luottoihmisiämme!
Savusaunaa lämmittäessä ja saunan jälkeen paljain varpain ruohikossa kävellessä olen monet kerrat todennut, kuinka etuoikeutettu olen, kun saan asua ja tehdä työtä maatilalla, tuottaa hyvää ja puhdasta ruokaa meille kaikille!”
Onnellinen viljelijä
”Hyvät yöunet auttavat jaksamaan. Sanaristikoiden ratkominen vapaa-ajalla pitää ajatukset virkeinä, vaikka viljelytyö onkin usein yksitoikkoista puurtamista. Myös puutarhan hoitaminen ja kättensä jäljen näkeminen antaa uutta intoa.”
Kyösti
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
