Boomerit digiuudistusten pomppulaudalla

Ikääntyvien määrän kasvu luo loistavia markkinoita tietoteknisten tuotteiden ja palvelujen tarjoajille työn, vapaa-ajan ja itsenäisen asumisen alueilla. Suuret ikäluokat tulevat haastamaan tieto- ja viestintä­teknologian markkinoita tiedostavina ja vastuullisina kuluttajina.

Tämä entistä paremmin resurssein varustettu ikääntyvien joukko on kiinnostunut ja valmis hankkimaan uutta teknologiaa, mikäli se tuo heille hyödyllistä lisäarvoa ja palvelut ovat helppokäyttöisiä.

Julkisuudessa on keskustelu boomereista eli maailmansotien jälkeen syntyneistä suurista ikäluokista. Suuret ikäluokat ovat edellisiä suku­polvia koulutetumpia, ja useimmiten heillä on myös hyvä kielitaito. Monilla on jopa 40 vuoden vankka työkokemus takanaan. He ovat mukana päätöksenteossa, aktiivisia kulttuurielämässä, paljon autoilevia ja matkustavia kansalaisia.

Osa heistä on vielä mukana työelämässä, kantaen samalla puolison, vanhemman, isovanhemman ja mahdollisesti omaishoitajan roolia. Kaiken tämän lisäksi he ovat tärkeä resurssi yhteiskunnassamme niin sosio-ekonomisesti kuin kulttuurielämän ja vapaa­ehtoistyön kannalta.

55-vuotiaita ja hieman sitä vanhempia kutsutaan usein myös hopeasegmentiksi. Heidän toiveensa ja tarpeensa teknologiaa kohtaan poikkeavat huomattavasti niin nuorten kuin vanhusten tarpeista. Monet heistä ovat suhteellisen hyvätuloisia, ja heillä on varaa olla tuotteiden suhteen selektiivisiä. He odottavatkin tuotteilta ja palveluilta laatua ja rahalle vastinetta.

Omaan hyvinvointiin, vapaa- aikaan ja sosiaalisiin suhteisiin halutaan investoida. Enää ei olla riippuvaisia perinteisistä siteistä, yhteisöistä ja arvoista, vaan päätökset tuotteista ja palveluista tehdään yksilöllisyyden, persoonallisten merkitysten, henkilökohtaisten ja symbolisten arvojen perusteella.

Suuret ikäluokat ovat ensimmäinen todellinen ikääntyneinä teknologian hyödyntäjien sukupolvi, joka tulee muuttamaan markkinoita, luomaan uusia liiketoiminta­näkymiä, vaikuttamaan poliitikkoihin ja luomaan uusia haasteita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille.

Mitä tapahtuu, kun boomerit ovat vanhuksia? Koska väestön ikääntyminen kiihtyy ja yksin­asuvien ikäihmisten määrä kasvaa, teknologiakehitykselle luulisi olevan valtaisat markkinat.

Palvelut toki digitalisoituvat kiihtyvällä vauhdilla, minkä luulisi helpottavan asiointia, mutta toisin on käymässä. Ongelmana ovat vääristä lähtökohdista suunnitellut käyttöliittymät. Hyvin usein käyttötavoissa ei ole lainkaan huomioitu ikääntymisen mukanaan tuomia, eri aistien heikentymisestä johtuvien toiminnanvajavuuksien edellyttämiä vaatimuksia.

Tämä johtaa pitkällä tähtäimellä siihen, että yhteiskunnallinen tasa-arvo heikkenee ja syntyy vaara digitaalisista väliinputoajista.

Vaikka olisikin osannut soittaa matkapuhelimella tai jakaa puhelimella ottamansa kuvan, sorminäppäryyden, näkökyvyn ja kenties muistin heiketessä tämä ei välttämättä enää onnistukaan. Lisäksi uudet sähköiset palvelut vaativat usein tunnistautumisen, valikko­rakenteet ovat hankalia käyttää, teknologiat ja käyttöliittymät vaihtuvat nopealla tahdilla. Monelle ikäihmiselle kehityksen mukana pysyminen on pelottava ja ylivoimainen tehtävä.

Yhteiskunnalle on halvinta järjestää palvelujen sähköistäminen siten, että ikäihmiset voisivat toimia ja asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Järjestelmien ja käyttöliittymien tulisi olla helppokäyttöisiä ja loogisia, niiden tulisi tukea asioiden hoitamista ja mahdol­lisuus henkilökohtaiseen palveluun tulisi taata.

Maassamme on 193 000 eritasoisesti muistisairasta, joilla voi olla merkittävästi alentunut kyky hoitaa omia asioita verkon kautta. Pitää kyetä asentamaan ohjelmistot, löytää ne, ja taata tietoturva. Jos ei muista salasanaa tai pin- koodia, palvelut sulkeutuvat tietoturvasyistä.

Kognitiivisesti sairastuneen ihmisen kyky taata oma tieto­turvansa olisi ehdottoman tärkeää, mutta vaikkapa virus­torjuntaohjelman lataaminen saattaa olla ylivoimaista, eikä tukihenkilö voi olla aina esimerkiksi laskujen maksamisen aikaan paikalla. On myös mahdollista, että muistisairas ei kykene tunnistamaan kalastelu- tai identiteetti­varkausviestejä.

Ikäteknologiaan panostamisessa on todellinen potentiaali suomalaisen elinkeinoelämän nousun edistämisessä. Menestyksekkäitä aktiivisen ikääntymisen palvelukonsepteja voidaan tuottaa ainoastaan tunnistamalla ja analysoimalla uusia teknologian suunnittelu­päämääriä suurten ikäluokkien näkökulmasta.

Aihe on ajankohtainen, sillä menossa oleva hyvin­vointialueiden rakentaminen luo paljon uusia sähköisiä palveluita ja ikäihmisten tarpeiden huomioiminen on ensiarvoisen tärkeää.

Ongelmana ovat vääristä lähtökohdista suunnitellut käyttöliittymät.