Yritystoiminta vaatii perusinfraa

Voisitko ajatella, että toimisit tuottavana yksilönä ilman tiestöä, nettiä ja sähköjä? Minä en ainakaan.

Maaseudusta puhuttaessa nämä koetaan välillä turhuutena. Pitäisi pärjätä omillaan.

Keskustelua siitä mitä maaseudulla tarvitaan, käydään puolesta ja vastaan. Jokainen meistä katsonee tätä keskustelua omasta näkökulmastaan.

Kerron miltä se minusta näyttää, kun olen useamman vuoden Pohjois-Savon kyliä kiertänyt ja maaseudun asukkaita tavannut.

Jokaisella kylällä asiat lopuksi kietoutuvat aina kolmeen samaan asiaan. Ne ovat toimimaton tiestö, netti ja sähköt. Näihin asioihin toivotaan parempaa tulevaisuutta ja lisärahoitusta.

Ne ovat asioita, joita tarvitsemme joka päivä – elämiseen, töissä käymiseen ja yrittämiseen. Maaseudulla osalla niitä vain ei ole tai ne ovat huonossa kunnossa.

Apua näiden asioiden edistämiseen minulta on monesti kysytty. Olen miettinyt, voisiko jostain saada rahoitusta perusinfran kuntoon laittamiseen. Mutta ei ole tullut vastaan. Kertokaa toki, jos tieto vain ei ole tavoittanut.

Moni kylillä ja maaseudulla kulkiessa vie viestiä toimijoille, mihin kaikkeen rahoitusta on saatavilla. Rahaa on tarjolla etenkin uusiin ja innovatiivisiin hankkeisiin, moderneihin kokeiluihin etäyhteyksien kautta ja tietenkin digitaalisesti.

Mutta entäpä ne kyläläiset ja maaseudun asukkaat, mitä he haluavat? He haluavat perus­infran kuntoon, jotta perusarki toimisi.

Voisiko EU:n kautta tulevaa hankerahoitusta ohjata perusinfran kunnostamiseen? Tähän varmasti moni tarttuisi. Mutta EU-raha ei taida tulla kyseeseen, koska perusinfran ylläpito kuuluu kunnan ja valtion perustehtäviin.

Jotain rahoitusta voi saada laajakaistahankkeisiin. Jos toimivia operaattoreita ei ole, eivät nekään hankkeet etene.

Tiestön ylläpitäminen ei ole asukkaiden oma tehtävä. Aika turhautuneita ollaan kehotuksiin soittaa tienkäyttäjänlinjalle, kun mitään tapahdu. Eikä kuoppiin ja monttuihin saa itse koskea, tai voi saada jopa rikollisen leiman.

Sähkön saamisen varmuus ei sekään kuulu kylän omatoimisesti hankkeilla hoidettaviin asioihin.

EU:ssa tuetaan varmasti jatkossakin uuden yritystoiminnan ja palvelujen syntymistä maaseudulle. Toimivan perusinfran nämä kuitenkin vaativat.

Jos infraa ei ole, palvelut karkaavat kaupunkeihin, emmekä voi maaseudulla toimia tuottavina yksilöinä.

Eräässä kyläillassa minulle sanottiin: ”Ei voida käyttää enää kirkonkylän palveluita, kun ei ole kohta tietä mitä pitkin sinne mennä.” Tämä jäi mietityttämään.