Lukijalta: Hömppäheinästä on viljelykierrossa paljon hyötyjä

Viherlannoitusnurmea. Kuvituskuva. Kuva: Markku Vuorikari

Olen harjoittanut perunanviljelyä yli kaksikymmentä vuotta. Viljelykierrossa vilja ei kyennyt pitämään maata hyvässä kasvukunnossa. Maan rakenne huononi vuosi vuodelta. Ruokamultaa poistui sadon mukana vuosittain huomattava määrä, satotaso alkoi hiipua ja kasvitaudit lisääntyivät. Oli muutoksen aika.

Viljelymaa piti saada takaisin kasvukuntoon. Kylvin ”hömppäheinää ”monilajisella nurmikasvilla. Näin saadaan lisättyä eloperäisen aineksen määrää ja parannettua vesitaloutta, koska eloperäinen maa pidättää vettä ja kuivina jaksoina kosteus säilyy maaperässä pidempään. Suuren sateen sattuessa se myös läpäisee ylimääräisen veden.

Lisäksi pieneliötoiminta vilkastuu ja hiiltä sitoutuu maaperään.

Meidän tilallamme hömppäheinä on viherlannoitusnurmi. Viherlannoitusnurmen avulla maa on saatu hyvään kasvukuntoon. Viherlannoitusnurmet ovat oiva paikka mehiläisille ja muille hyönteisille sekä metsän eläimille, hirville, peuroille, kauriille ja jäniksille.

Viherlannoitusnurmen jälkeen kylvetyllä viljalla voidaan väkilannoitemäärä vähentää kolmannekseen. Sato on siitä huolimatta määrällisesti ja laadullisesti hyvä. Kustannuksia säästyy eikä ravinteita huuhtoudu vesistöön.

Viljasato kuivataan varastokuivurissa aurinkoenergiaa hyväksi käyttäen. Ei tarvita fossiilista polttoainetta ja kuivauskustannukset ovat todella pienet. Tämä on aktiiviviljelyä, vaikka on pienimuotoista. Hajautettu viljely on parempi vaihtoehto kuin keskittäminen 8 500 tilalle.

Jos ja kun viljelijätuet loppuvat tällaiselta viljelyltä, loppuu myös viljely. Totuus on, että nykyisillä viljan hinnalla ei viljelyä voi jatkaa. Miten käy huoltovarmuuden? Meidän tilalla viljelijätukien loppuessa pellot ennallistetaan eli metsitetään.

Sääli on metsittää hyvässä kasvukunnossa olevia salaojitettuja peltoja. Koivu ja mänty kasvaa kuitenkin hyvin lämpenevässä ilmastossa.

Tarmo Höykinpuro