Uhkakuvat eivät toteudu sillä robotit ovat jo täällä
Robotit tuovat kaivattuja käsipareja lähes kaikkiin ongelmiin, joita yhteiskunnassa esiintyy.Ajan töistä kotiin polkupyörällä. Kolme robottiruohonleikkuria surisee hiljaisesti naapureideni pihamaalla. Chatti-botti palvelee minua verkkopalvelussa ennen kuin siirtää minut ihmispalvelijalle. Monissa navetoissa lypsyhommia hoitavat robotit.
Tilastokeskuksen uudet väestöennusteet ovat jälleen tulleet. Väitän, että väestön väheneminen ei vuonna 2040 ole sellainen ongelma kuin vaikkapa tilastokeskuksen tiedotteessa (30.9.2021) halutaan maalailla. Otsikkohan kuului: ”Pitkällä aikavälillä syntyvyys ei ole ikärakenteen kannalta kestävällä tasolla.” Robotisaatio ja tekoäly kehittyvät niin huimaa vauhtia, että robotit ja uudet teknologiat tulevat avuksi väestön vähetessä.
Valtionvarainministeriön nettisivuilla todetaan, että tekoälyä hyödyntävä moderni robotiikka tarjoaa suuria mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen yhteiskunnan eri sektoreilla manuaalista rutiinityötä automatisoimalla. Robotit tuovat kaivattuja käsipareja lähes kaikkiin ongelmiin, joita yhteiskunnassa esiintyy.
Mielestäni alueen elinvoima ja ihmisten hyvinvointi on erotettava kuntien taloudellisesta tilanteesta. Julkinen taloushan on rakennettu sen varaan, että työssä käyviä veronmaksajia riittää kasvavan palvelutarpeen rahoittamiseen. Väestöään menettävien kuntien kuntatalous ei juuri hyödy yritysten menestymisestä kuntien veropohjan vuoksi. Yhteisöverosta kunnille tilittyy noin kolmannes. Työttömyys kyllä vähenee ja työllisyysaste kasvaa, mutta työllisten määrä vähenee väestön vähetessä.
Toisaalta palvelutarve kasvaa niin väestön ikääntyessä ja huoltosuhteen heiketessä kuin poliittisilla päätöksillä, joilla lisätään kansalaisten palveluja. Myös valtiontalous kipuilee saman kysymyksen äärellä, mutta tilanne ei vielä ole yhtä vakava koska elinkeinoelämän hyvä taloudellinen kehitys heijastuu kuntatalouteen eri tavoin kuin valtiontalouteen.
Nykyajan Suomi tarvitsee vision siitä, miten vauraus säilytetään vähenevän väestön Suomessa. Emme voi rakentaa taloudellista hyvinvointia syntyvyyden kautta kasvavaan asukasmäärään ja lisääntyvään kulutukseen kotimaassa.
Myös ilmastonmuutos haastaa meidät saman asian pohtimiseen globaalisti. Mikä on se asia, jolla kykenemme tuottamaan jatkossa lisäarvoa ilman väestönkasvua ja lisääntyvää kulutusta? Voisimmeko me tuottaa Suomessa sellaista, jota muutkin haluavat ostaa juuri vastatakseen samoihin kysymyksiin? Vastaus lienee, että kyllä voimme ja meidän pitää.
Ainakin kolme asiaa tulee ratkaista:
Miten tuotamme jatkossa maamme energian ja sähkön mahdollisimman kestävästi ja uusiutuvia energialähteitä hyödyntäen ja miten kehitämme teknologiaratkaisuja globaaleille markkinoille.
Toiseksi, mitkä ovat ne kärkialat, joiden menestymisen kautta Suomi jatkossa pärjää? Miten luonnonvaramme olisivat parhaassa mahdollisessa käytössä, jotta ne loisivat maksimaalista lisäarvoa ja hyvinvointia.
Kolmanneksi on uudistettava julkisen talouden rahoittamiseksi noudatettava veropolitiikka.
Ja lopuksi, ennuste on aina ennuste. On muistettava, että 2040-luvulla elävät nuoret ovat vielä syntymättä. Me emme voi tietää heidän ajatuksiaan ja odotuksiaan elämältä. Samalla tavalla, emme voi vielä tietää miten maapallomme ilmasto muuttuu. On todennäköistä, että ponnisteluistamme huolimatta ilmasto lämpenee ja osa maapallon asuinalueista muuttuu elinkelvottomiksi. Se voi tarkoittaa siirtolaisuuden lisääntymistä ja muuttovirtoja alueille, joissa vielä voi asua.
Tämän ennusteen ollessa epävarma, on varmempaa antaa robottien tulla avuksemme ja panostaa myös maaseudulla tulevaisuuden teknologoihin. Omassa visiossani asun vuonna 2040 maailman älykkäimmällä maaseudulla.
Robotit tuovat kaivattuja käsipareja lähes kaikkiin ongelmiin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat


