MTK syyttää kauppaa, näytöt puuttuvat
Ruokaketjussa tehdään paljon arvokasta työtä muuallakin kuin alkutuotannossa.MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila on puheenvuoroissaan (muun muassa MT 4.1.) nostanut esiin suomalaisen ruuantuotannon kannattavuusongelmat ja moittinut kauppaa vastuullisuuden puutteesta.
Maatalouden kannattavuus- ongelmien taustalla ovat kuitenkin muut syyt, kuten raaka-aineiden heiluvat maa- ilmanmarkkinahinnat, Venäjän kauppapakotteet ja EU:n maatalouspolitiikka.
Näihin tekijöihin suomalainen kauppa ei voi vaikuttaa, minkä MTK ja Marttila varmasti hyvin tietävät.
Suomalainen ruokakauppa on laajasti sitoutunut hyvien kauppatapojen periaatteisiin. Kauppa on myös halukas kehittämään itsesääntelyjärjestelmää edelleen, mutta kehittämisen pohjaksi tarvitaan konkreettisia esimerkkejä mahdollisista väärinkäytöksistä.
Oikeuskäsittelyn lisäksi asian voi viedä kauppatapalautakuntaan, jonne kantelun voi tehdä nimettömänä. Mutta näyttö väitteiden tueksi tarvitaan aina.
Kilpailulain nojalla määräävässä markkina-asemassa olevat päivittäistavarakaupan yritykset ovat lisäksi Kilpailu- ja kuluttajaviraston erityistarkkailussa. Tietojemme mukaan myöskään sinne ei ole tullut käsiteltäväksi yhtään todellista tapausta väärinkäytöksestä.
Tosiasia on sekin, ettei kauppa päätä alkutuottajan saamaa hintaa, vaan alkutuottajien neuvottelukumppaneita ovat elintarviketeollisuuden yritykset. Viimeaikaisilla alkutuotannon kriisialoilla kaupan ja alkutuottajan välissä on sellaisia yrityksiä kuin Valio, Arla, HK Scan ja Atria.
Kaupan sopimuksista vain noin viisi prosenttia tehdään suoraan alkutuottajien kanssa. Myyntivolyymilla mitattuna näiden tuotteiden osuus on vielä pienempi.
Suomalainen ruokakauppa on vastuullinen toimija ja kantaa vastuuta myös kotimaisesta elintarviketuotannosta. Tästä esimerkkinä on kaupan valikoimien varsin korkea kotimaisuusaste.
Tuoreessa yhteiskuntavastuututkimuksessa suomalaiset arvioivatkin päivittäistavarakaupan vastuullisimmaksi toimialaksi jo neljännen kerran peräkkäin. Ilman kaupan myymäläverkostoa moni paikallinen investointi, työpaikka ja tärkeä lähipalvelu olisivat vaarassa kadota haja-asutusalueilta ja taajamista.
Kauppa panostaa jatkuvasti myös elintarviketurvallisuuden ja ympäristöystävällisen toiminnan kehittämiseen sekä esimerkiksi pienten lähiruokayrittäjien tuotteiden saamiseen kaupan valikoimiin.
Ruokaketjussa tehdään paljon arvokasta työtä muuallakin kuin alkutuotannossa. Raaka-aineiden käsittely, valmistus, kuljetus, myynti ja elintarviketurvallisuuden varmistaminen koko ketjun pituudelta työllistävät noin 200 000 ihmistä.
Ilman näitä työpaikkoja Suomen taloustilanne olisi vielä paljon nykyistä heikompi eikä koko maan kattava elintarvikehuolto olisi mahdollista. Tämä työ ja sen tekijät ansaitsevat arvostusta myös MTK:lta.
On selvää, että toiseen toimialaan kohdistuvaa pakottavaa lainsäädäntöä ja byrokratiaa lisäämällä ei ratkaista maatalouden todellisia ongelmia. Suomalaisen elintarvikeketjun kilpailukyvyn edistäminen on mahdollista vain, jos kaikki osapuolet aidosti sitoutuvat rakentavaan yhteistyöhön.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
