Resepti metsien hiilensidonnan maksimoimiseksi

MOT-ohjelma (Yle TV1 12.9.) on herättänyt keskustelua hakkuiden ja metsäenergian vaikutuksesta metsien hiilensidontaan. Keskustelu paljastaa, että melko selvät asiat eivät suinkaan ole kaikille selviä.

Hiiltä sitoutuu, kun metsä kasvaa. Pitkällä aikavälillä metsien hiilensidonta maksi­moidaan niin, että ensin maksimoidaan metsien kasvu ja sen jälkeen metsästä poistetaan puita saman verran kuin metsä kasvaa. Hakatuista puista tehdään tuotteita, jotka vähentävät fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Metsien kasvu maksimoituu nykyistä suuremmilla puuston määrillä. Puuston tilavuutta on siis suurennettava.

Metsiä olisi hakattava vielä muutama vuosikymmen vähemmän kuin metsät kasvavat. Tämä lisäisi myös puuntuotantoa.

Väite, kun hakkuita lisätään, metsien hiilinielu vain kasvaa pitää paikkansa, jos hakkuut ovat edelleen kasvua pienemmät. Hiilinielu kasvaa kuitenkin hitaammin kuin nykyisillä hakkuilla.

Nopeimmin hiilinielua voitaisiin kasvattaa vähentämällä hakkuita reippaasti. Tämä olisi ilmaston kannalta paras strategia ainakin seuraavat 100 vuotta.

Jos metsän antaa kasvaa vanhaksi, sen hiilensidonta painuu vähitellen nollaan. Tämä tapahtuu kuitenkin hitaasti.

Elävän puuston hiilensidonta lähestyy nollaa 200–250 vuoden iällä, minkä jälkeen kuolleen puuaineksen määrä lisääntyy vielä 50–100 vuotta. Hiilen nettosidonta lakkaa vasta 250–350 vuoden iällä.

Taloudellisesti uudistuskypsät metsät sitovat vielä hyvin hiiltä – paljon enemmän kuin taimikot, jotka istutetaan niiden tilalle. Lisäksi on hyvä muistaa, että metsästä kannattaa poistaa mahdollisimman isoja puita, koska niistä voidaan valmistaa pitkäikäisiä tuotteita vähällä energialla.

Museometsään kuollut suuri puu on erinomainen hiilivarasto.

Hakkuutähteiden ja muun metsäenergian poltto vapauttaa hiilen nopeammin ilmakehään kuin puuaineksen jättäminen metsään. Lyhyellä tähtäyksellä poltto tarkoittaa hiilen siirtämistä metsästä ilmakehään. Metsään jättö ei kuitenkaan vähennä fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Koska energiakäyttö pienentää kuolleen puuaineksen hiilivarastoa, sen ilmastohyöty on aluksi pieni. Hiilivaraston pieneneminen kuitenkin hidastuu energiakäytön jatkuessa, joten pitkällä aikavälillä puun käyttäminen energiaksi on ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta positiivinen asia.

Tukkipuu on hiilitaseeltaan parempi puutavaralaji kuin kuitupuu, minkä voisi luulla tarkoittavan, että uudet bio­jalostamot ovat ilmastolle haitaksi. Olennaista on kuitenkin se, ovatko uudet biojalostamot ympäristö­ystävällisempiä kuin vanhat.

Ilmasto ei parane sillä, että tehtaat siirretään ulkomaille, vaan niin, että tehtaita parannetaan ja paperinkulutusta vähennetään.