Hoitajien arvokasta työtä tuettava
Keskeisin syy hoitajien kasvavaan uupumisen on liian vähäinen työntekijöiden määrä, josta johtuu kestämättömän suuri vastuu. Hoitajat kokevat, että työtehtäviä ei ennätä tehdä kunnolla puhumattakaan siitä, että pystyisi riittävästi huomioimaan potilaiden psyykkisiä tarpeita. Työvuoron jälkeen jää pitkäksi aikaa miettimään, mitä jäi tekemättä ja toivottavasti ei tullut pahoja virheitä.
Tilanne on johtanut myös alan houkuttelevuuden merkittävään heikkenemiseen. Nykyisin eläköityy tai alalta poistuu työntekijöitä niin paljon, että esimerkiksi alan opiskelijat ovat jo opintojensa aikana käytännössä täystyöllistettyjä. Esimerkiksi viime vuonna 2 500 hoitoalan työntekijää jäi työkyvyttömyyseläkkeelle.
Tulevaisuudessa kuilu hoitoalan ammattilaisten ja työntekijöiden tarpeen välillä uhkaakin revetä kestämättömäksi. Pelkkä koulutuspaikkojen lisääminen ei tuo ratkaisua, jos hoitoalan työoloihin saada muutosta.
Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että Suomessa olisi työhyvinvointi maailman parasta vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen toteuttamiseksi on tarkoitus käynnistää työpaikkojen tueksi monivuotinen kansallinen Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma.
Työssä tulee ottaa laajasti kaikki sidosryhmät mukaan keskusteluun ja löytää yhteinen näkemys siitä, miten selvitään tiukkoina taloudellisina aikoina.
Rahaakin toki tarvitaan ja budjettiriihessä esimerkiksi suunnattiin lisää varoja kunnille palveluiden vahvistamiseen sekä laajemmin sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen. Tässä työssä on erityisen hyvä kuulla myös työntekijöiden ääntä.
On meidän kaikkien yhteinen asia, että arvokasta työtä tekevä hoitohenkilökunta voi jatkossa työskennellä ilman jatkuvaa kiirettä, stressiä ja epävarmuutta. Aikaa tulee jäädä myös potilaiden inhimilliseen kohtaamiseen ja kuunteluun, sillä se on myös keskeinen osa hoitoa ja toipumista.
Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

