Osaajapula riivaa, koska koulutus tökkii

Mielipide

20.9.202102:00

Kolumni

Eija Mansikkamäki

Yritykset potevat nyt työvoimapulaa. Julkisuudessa hoito- ja palvelualan ammattilaiset kertovat väsymisestä, huonosta palkasta ja alanvaihdosta, kun osalta koronasulku vei työpaikan.

Vähemmän on kuultu siitä, että teollisuuden ja pajojen osaajapula estää jopa yritystoiminnan laajentamista.

Syytä on voi etsiä muualta kuin koronasta. Hätähuutoja on kuultu, mutta onko kuunneltu? Yksi selitys tekijäpulaan on nimittäin hassua kyllä: koulutus.

Ammatillinen opetus uudistettiin vuonna 2018, ja arvostelua alkoi kertyä samantien. Opettajien mielestä moni asia meni pieleen: opettajia korvattiin halvemmilla ohjaajilla, alaikäiset ammattikoululaiset pantiin opiskelemaan itseohjautuvasti, opiskelijoita sysättiin työpaikoille oppimaan, koska se tuli halvemmaksi kuin opettajan opetus.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) kiisti epäkohdat MT:lle ja myönsi, ettei nuorta saa jättää liian itsenäisen opiskelun varaan eikä sysätä työnantajan vastuulle.

Niin kuitenkin tehtiin ja arvostelu jatkui. Korona toi lisää murhetta siirtämällä käytännön harjoitusta tarvitsevat ammattikoululaiset etäopetukseen. Kyselyissä he olivat huolissaan siitä, etteivät saa riittävää ammattitaitoa. Minä ihmettelin jo ennen koronaa, minkälaisia asuntoja tähän maahan tehdään, jos rakenteiden teoriaa ei opeteta ennen kuin oppilaat lähetetään kirjavien käytäntöjen työmaille.

Ongelman tietävät opiskelijat ja opettajat, mutta harva puhuu omalla äänellään. Opettaja pelkää työnsä ja opiskelija uransa puolesta, jos opetuksen heikkous paljastuu.

Eräs ammattioppilaitoksen opettaja kuvasi minulle tilannetta näin: oppilaitokset ottavat paljon oppilaita, koska heistä saa rahaa. Aloituspaikkoja on, mutta 30 oppilaan ryhmästä vain puolet käy koululla, toinen puoli ei tai juuri sen verran, että saa läsnäolomerkinnät ja tuet.

Opettajia on vaikea löytää, koska muualla maksetaan parempaa palkkaa. Sijaisia ei saada.

Oppilailla on yksilölliset opintopolut eli heitä pitäisi ohjata omassa opiskelutahdissaan. Kuinka se käy, jos opetettavana on taikinan tekoa, parran muotoilua, sähkökytkentöjä tai auton moottorin purkamista?

Isona ongelmana mainitaan myös jatkuva haku eli uusia opiskelijoita tipahtelee ryhmiin pitkin vuotta. Jos opettaja valitsee hakijat, on inhimillistä poimia motivoituneimmat ja helpoimmin oppisopimukseen ohjattavat. Kuinka niille muille käy?

Vuonna 2018 MT:n lukijalta-palstalle kirjoitti Koneyrittäjien toimitusjohtaja Matti Peltola ja vaati koulutuksen valuvikojen korjaamista. Maarakennuksessa ja puunkorjuussa oli tekijäpulaa, koska ammattikoululaiset eivät valmistu, koska työssäoppimispaikkoja ei ole. Niitä ei ole, koska opetusvastuusta on vyörytetty yrityksiin, jotka ovat usein pieniä ja kiireisiä eivätkä saa korvausta näistä "koulutustalkoista". Päinvastoin, jokainen ohjaustunti maksaa, koska kone seisoo.

Tällä viikolla keskiuusmaalaisen Keudan aikuisopiskelija kertoi, kuinka tunneilta on puuttunut opettajia ja itsenäiseen työhön määrätty vierain välinein. Niinpä nuoriso puuhaa tunneilla omiaan ja aikuinen etsii apua Youtubesta.

Rehtorille tieto oli uusi ja hän lupasi muutosta. Mutta veronmaksajana kysyn: eikö kukaan valvo ennen kuin kannellaan? Eikö kouluttajia kiinnosta maine ja laatu – viime kädessä tämän maan pärjääminen? Pallo on poliitikoilla.