Pekkarisen kritiikillä heikko pohja

Euroopan parlamentin jäsen Mauri Pekkarinen (kesk.) kritisoi Suomen ilmastopaneelin johtoa siitä, että biomassaa ei huomioida paneelin tutkimissa vihreän elvytyksen paketeissa (MT 18.9.).

Finanssipoliittinen elvytys edellyttää toimia, jotka ovat heti käyttöönotettavissa ja täyttävät menestyksellisen elvytyksen kolme peruskriteeriä: nopea­vaikutteisuus, tarkka kohdentuminen sekä määräaikaisuus.

Ollakseen samalla ilmastollisesti tehokkaita, toimien tulee edistää joko suoraan tai epäsuoraan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä. Paneelin tekemä analyysi osoittaa, että päästöjä vähentäviä ja nopeasti toteutettavia toimia on saatavissa juuri energiasektorilla (Suomen ilmastopaneelin raportti 3/2020).

Mitä biomassojen käyttöön tulee, ilmastopaneeli on korostanut sitä, että metsäbiomassan paras käyttökohde on metsäteollisuudessa, jossa biomassasta tuotetaan suurin arvonlisä. Tästä lähtökohdasta paneeli on varoittanut, että kivihiili ja merkittäviltä osin turvekin tulee korvata ei-polttoon perustuvilla ratkaisuilla puun polton sijaan.

Nykyisillä hintasuhteilla on suuri vaara, että ainespuuta menee polttoon ja puun hintaan syntyy nousupainetta. Samalla kasvaisivat haasteet Suomelle ensi vuonna voimaan tulevan maankäyttösektorin (ns. lulucf) nettonielutavoitteen saavuttamisessa. Ilmasto­paneelin ehdotus syvälämpö­kaivojen edistämisestä tuo teknologisesti innovatiivisia ja työllistäviä ratkaisuja juuri maaseudulle.

Mauri Pekkarisen kirjoituksessa mainittu päästöoikeuden hinta on virheellinen. Päästö­oikeuden hinta ei ole 30 e/MWh. Päästöoikeuden hinta koskee hiilidioksidiekvivalenttitonnia ja on tällä hetkellä noin 28 e/tonni. Jos tämä käännetään suoraan megawattitunneille turpeen osalta, saadaan hinnaksi noin 10,4 e/MWh.

Metsäbiomassan paras käyttökohde on metsäteollisuudessa, ei poltossa.