Raha kasvaa puussa jatkossakin – sijoittajan kannattaa nyt olla hereillä
Kehitysoptimismin vallassa on hyvä tiedostaa, että nyt jaetaan pelimerkkejä uusiksi. Niin tapahtuu aina suurissa murroksissa.
Puutuotteiden määrä vain kasvaa tulevaisuudessa ja jalostusarvo nousee. Kuva: Jarkko SirkiäPuulla on Suomessa historiallisesti ollut kolme pääosoitetta: mekaaninen metsäteollisuus, paperiteollisuus ja uuni. Nämä ovat vanhojen oppien mukaan piisanneet. Tuvassa on riittänyt lämmintä, puun myyntitulot ovat paikanneet metsänomistajien taloutta ja puun varassa koko kansakunta on vaurastunut.
Metsää on jalostettu kasvamaan tuottoisasti, ja kaikki mahdolliset ja mahdottomatkin joutomaat on yritetty metsittää. Nuuka suomalainen on keksinyt käyttöä kaikille puun osille. Jopa sahanpuru ja kuori on otettu hyötykäyttöön. Viime vaiheessa vietiin kannotkin kankaalta, mutta ehkä siinä oli jo lopun enteitä.
Elämme nyt murroskautta, jossa moni vanha asia menee käytännön pakosta uusiksi. Ilmastonmuutos pakottaa vähentämään puun polttamista, jotta hiiltä ei vapaudu liikaa ilmakehään. Ja miksi puuta tuhlaisimmekaan polttamalla, jos saamme energiaa järkevämmin tuulesta tai auringosta?
Painopaperia ei tulevaisuudessa kovin paljon tarvittane. Pahvin käyttö pakkaamiseen näyttää lisääntyvän, mutta niin lisääntyy sen kierrätyskin. Puusta rakentamiselle voi povata hyvää kasvua. Puuta hyödyntävälle kemianteollisuudelle ennustan räjähtävää kasvua.
Puuta hyödynnetään jo nyt monin tavoin lääketieteessä. Suomalaisille tunnetuimpia keksintöjä lienevät hampaiden reikiintymistä estävä ksylitoli sekä pihkavoide, joka hoitaa haavoja ja palovammoja. Selluloosaa taas voidaan hyödyntää implanteissa.
Suomalainen Spinnova kehittää Jyväskylässä täyttä vauhtia puukuitulankaa tekstiiliteollisuudelle. UPM solmi juuri kumppanuuden ympäristöystävällisten jalkinemateriaaleihin kehittämiseksi ensi vuonna Saksaan valmistuvalla biokemikaalijalostamollaan. Myöhemmin tuotantoa aiotaan laajentaa ajoneuvojen sisämateriaaleihin ja liimoihin. Stora Enson koelaitoksella Kotkassa valmistetaan akkumateriaaleja puun ligniinistä.
Jos edes joku näistä tai jokin muu vastaava vireillään oleva innovaatio lähtee vetämään, se on lottovoitto.
Onneksemme Suomi on maailman metsäisimpiä maita ja niin tieteellinen kuin teollinenkin osaamisemme puun kanssa on maailman huippua. Saamme olla mukana kehittämässä tulevaisuuden materiaaleja ja selättämässä ympäristökriisiä.
Kehitysoptimismin vallassa on hyvä tiedostaa, että nyt jaetaan pelimerkkejä uusiksi. Niin tapahtuu aina suurissa murroksissa.
Vastikään Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston työelämäprofessoriksi valittu Sami Sykkö varoitti Helsingin Sanomien (13.8.) haastattelussa, että vastuullisuuteen perustuvia kuituinnovaatioita ei vain lonkalta myytäisi ulkomaille. Hän toivoo, että keksinnöistä jalostettaisiin tuotteita kotimaassa. ”Sitä kautta maan muotimarkkinoille saisi luotua työpaikkoja, verotuloja ja hyvinvointia”, hän muistuttaa.
Vaikka jo pelkässä tekstiilien tuotannossa liikkuvat maailmanlaajuisesti huikeat summat, Sykön viestin voi yleistää koskemaan kaikkien biopohjaisten materiaalien suomalaisia innovaatioita.
Nyt on syytä olla hereillä niin institutionaalisten kuin yksityisten sijoittajien, jotka etsivät uusia sijoituskohteita. Pikavoittoja ei arvatenkaan ole luvassa, ja kaikki innovaatiot eivät varmastikaan lunasta lupauksiaan, mutta osa voi palkita kärsivällisen sijoittajan ruhtinaallisesti.
Kirjoittaja on MT:n toimittaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
