Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Ville Niinistö hyödyntää kärppänä aktivistien esityön

    On selvää, ettei kukaan normaali ihminen halua eläimiä 
kohdeltavan 
kohuvideoissa 
esitetyllä tavalla.

    Ekoterroristien jokasyksyinen kinkkukampanja on jälleen käynnistynyt. Media, kuten aina ennenkin, hotkaisi syötin kritiikittömästi, vaikka tiedossa on rikolliseen salakuvaukseen syyllistyneitten anarkistien pyrkimys keinoja kaihtamatta lopettaa kokonaan lihantuotanto Suomesta.

    On selvää, ettei kukaan normaali ihminen halua eläimiä kohdeltavan kohuvideoissa esitetyllä tavalla. Yhtä selväksi on käynyt, että valtaosa kuluttajista ei ole valmis maksamaan senttiäkään enempää lihasta taatakseen eläimille hyvän kohtelun. Myötätuntoa aina saa, mutta kun pyydät euroa, asia muuttuu kokonaan toiseksi!

    Tuotannon eettisyyden kannalta tehtiin ratkaiseva ja peruuttamaton virhe, kun perheviljelmäpohjaisesta kotieläintaloudesta pitkä­aikaisen maatalousministerin ja -vaikuttajan, Kalevi Hemilän, ideoimana ja kiirehtimänä varoituksista piittaamatta syöksyttiin itäeurooppalaisella tai baltialaisella työvoimalla pyöritettyyn massatuotantoon.

    Perheviljelmällä, jos ihmiset ovat järjissään ja jotenkin työkykyisiä, ei eläimiä koskaan kohdella huonosti. Kun tuotannosta tulee bisnestä, todennäköisyys eläinten huonoon kohteluun kasvaa.

    Eläinten kaltoinkohtelussa ei juuri koskaan liene kysymys tahallisesta julmuudesta. Niin tiloilla kuin teurastamoissa kuvatuissa videoissa näkyy selvästi ammattitaidon puute. Noilla menetelmillä ei eläin taatusti liiku sinne, minne sen halutaan liikkuvan! Kun ei osata, muuttuu muutenkin ikävä ja raskas työ tervanjuonniksi, ja turhautuminen puretaan eläimiin.

    Yli 40 vuoden kotieläintuottajan urallani minulla oli tapana aina kysäistä uudelta teuraskuskilta: Onko sulla kiire? Jos tämä vastasi myöntävästi, totesin: Sitten ei pidetä kiirettä! Taito ja harkinta voimankäytön asemasta säästi aina sekä aikaa että ener­giaa, vallankin kun tuon ajan lastauskalusto oli nykypäivään verrattuna tosi alkeellinen.

    On mielenkiintoista havaita, miten vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö, oitis kiirehti hyödyntämään aktivistiporukkansa aikaansaamaa julkisuutta puolueen omien pyrkimysten ajamiseksi (MT 28.10.).

    Kuten Stalinin Neuvostoliitto, myös vihreät näyttävät asettavan valvonnan luottamuksen edelle.

    Sen sijaan, että luotettaisiin tuottajan ammattitaitoon ja moraaliin, vihreät haluavat eläinsuojeluun tiukat lakipykälät ja niitä valvomaan vihreät, käytännölle vieraat utopiat kritiikittä omaksuneen valtaisan virkamiesarmeijan. Kohuvideoiden tunnekuohun myötä tässä toivotaan nyt äkkirynnäköllä onnistuttavan.

    Täydellisen asiantuntemattomuuden tuomalla varmuudella puheenjohtaja Ville Niinistö luettelee joukon asioita, joista vihreiden mukaan olisi päästävä eroon: nupoutukset, porsitushäkit, parsinavetat. Nupoutuksilla torjutaan muiden eläinten sekä hoitajan loukkaantumisen tai jopa kuoleman vaaraa, porsitushäkit pelastavat lukemattomien porsaiden hengen, parsinavetassa on jokaisella oma, turvallinen reviiri.

    Vihreiden haavemaailmassa eläimillä tulee olla paitsi yltäkylläisyyttä, hoivaa ja suojaa myös mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen. Näinhän ei tosielämässä juuri koskaan ole. Jompikumpi yleensä puuttuu.

    Tiesitkö muuten, että nykymääräysten mukaan kanat eivät saa toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään; kuljeskella vapaana maatalon pihamaalla. Tätä älytöntä kieltoa ja lukemattomia muita vastaavia typeryyksiä valvomaan ja eläinten omistajat edesvastuuseen saattamaan on yhteisillä verovaroillamme palkattu ainakin 60 eläinlääkäriä. Näiden turhakkeiden palkkamiljoonille löytyisi varmaan monin verroin järkevämpää käyttöä esimerkiksi kroonisesta resurssipulasta kärsivässä vanhustenhuollossa.

    Valvonnan huipun näin Berliinin kriisin aikaan Saksassa, Itä-Saksan puoleisella rajavyöhykkeellä. Pellolta satoa korjaavaa yksinäistä viljelijää seurasi askel askeleelta konepistoolia ampumavalmiina kantava sotilas.