Maassamme on työvoimaa

Nyt esitetään, miten ammattitaitoisen työvoiman puute on maassamme noussut kaikkein suurimmaksi kasvun esteeksi. Yhä useammat yritykset kärsivät pahenevasta työ­voimapulasta.

Kesäkuun lopussa työttömiä oli 316 200. Uusia avoimia työpaikkoja oli työ- ja elinkeinotoimistoissa kesäkuussa 79 000. Kaikkiaan kesäkuussa oli avoinna 145 300 työ­paikkaa.

Työvoimaa kysytään useilla teollisuuden aloilla ja erityisesti kaupassa, kuljetuksissa ja palveluissa. Vaikeinta on saada maakuntaan töihin terveydenhuollon ammatti­laisia, kuten lääkäreitä ja sairaanhoitajia.

Työ ja työttömät pitää saada kohtaamaan. Osaamista ja koulutusta tarvitaan, samoin liikkuvuutta ja työn vastaanoton houkuttelevuutta tulee lisätä.

Jatkuva työvoimapula ja työvoiman kohtaamattomuus ovat asioita, joiden ratkaisuun tarvitaan sekä hallituksen että työnantajien asennemuutosta. Ongelma ei ratkea yksin päättäjien tai virkakoneiston muttei myöskään pelkästään yritysten voimin.

Hallituksen tulisi budjettiriihessä tehdä päätös ansiotulo­verotuksen keventämisestä. Tarvitaan työttömyysturvan porrastamista, jotta työn vastaanottaminen olisi aina kannattavaa.

Ennen kaikkea pitää helpottaa työperäistä maahanmuuttoa. Lupa­byrokratiaa tulee helpottaa. Hallituksen tulee lopettaa puheet kansalaispalkasta.

Työnantajien tulee puolestaan tottua siihen, ettei täysin ”valmista” työvoimaa ole noin vain saatavissa. Monilla aloilla lopullinen tehtävään perehtyminen saattaa tapahtua vasta työpaikalla, eikä tehtävä edellytä mitään nimenomaista loppu­tutkintoa. Niinpä pelkkä ylioppilaskin saattaa olla ministeri.

Sekä työnantajien että työntekijöiden tulisi kokeilla myös erikoisratkaisuja. Esimerkiksi yli 500 kilometrin päässä asuva henkilö tekisi 3 x 12 tuntia viikossa. Etätyön mahdollisuutta tulisi myös kehittää.

Mielestäni työttömät on heti saatava ”väkisin” töihin. Nyt halutaan työvoimaa ulkomailta ja suomalaisille kansalaispalkkaa.