Lukijalta: Uusinta tietoa metsien hiilinielusta kannattaa seurata
Suomen metsäalan ylle on lyöty arveluttava leima, ja sen vaikutukset vientituloihimme ja talouteemme ovat uhkana. Useat maa- ja metsätalouden eteen ahkeroineet, Suomen ruokaturvastakin huolehtivat tilalliset kokevat tilanteen ahdistavana ja hämmentävänä.Valtiotieteen tohtori, ympäristöekonomisti Markku Ollikainen kirjoitti (MT 16.10.) tälle palstalle varsin hyökkäävän vastineen MT Metsän kolumniini. Hyökkäävyys on psykologiselta kannalta ymmärrettävää, onhan Ollikainen Suomen ilmastopolitiikan pääarkkitehti. 2035 hiilineutraaliustavoitteen pohjan pettäminen on varmasti vaikea pala.
Uusimmassa IPCC-raportissa osoitetaan selvästi, että biosfäärin rooliin hiilen nieluna ja lähteenä liittyy erittäin suurta epävarmuutta. Tästä johtuen 193 Maailman Ilmatieteen Järjestön jäsenmaata hyväksyi 2023 WMO:n yleiskokouksessa uuden tavan seurata hiilen kiertokulkua, missä hyödynnetään maanpinnalta ja satelliiteista tehtyjä mittauksia.
On harmi, ettei eläköitynyt Ollikainen enää seuraa alan kirjallisuutta. Norjalainen tutkimusryhmä julkaisi 2021 tieteen huippulehti Naturessa tuloksen, missä osoitettiin vanhojen metsien toimivan hiilen lähteenä, eikä nieluna. Ilmatieteen laitoksen tutkimusryhmän äskettäin julkaistussa tutkimuksessa osoitettiin, että Pohjois-Suomessa, Virossa ja Venäjällä vanhat metsät toimivat hiilen lähteinä. Suomessa ja pohjoisella havumetsävyöhykkeellä on sekä hiilen lähteenä että nieluna toimivia metsiä. Nielujen voimistuminen on pysähtynyt koko pohjoisella havumetsävyöhykkeellä 2010-luvulla.
Ollikaisen lanseeraamaa 2035 ilmastotavoitetta on kritisoitu arvovaltaisilta tahoilta Suomen ulkopuolella. Maailman Energiajärjestö totesi 2023 julkaistussa Suomi-raportissaan, että päätös sitoa maamme hiilineutraaliustavoite maankäyttöön muodostaa vakavan uhan koko tavoitteen saavuttamiselle.
Arvovaltaisen Saksan Potsdam-ilmastotutkimuslaitoksen johtaja, professori Johan Rockström totesi Helsingin Sanomien Petja Pellin haastattelussa Suomen 2035 hiilineutraaliustavoitteesta (HS 4.2.23): “On epäonnista, että Suomi valitsi määrittelevänsä tavoitteen näin. Olisi selkeämpää pitää päästöjen vähentämistavoite ja nielutavoite erillään, kuten Ruotsi on tehnyt. Suomi laskee sen varaan, että suurella metsänielulla saadaan peitottua päästöjä. Nyt tämä lähestymistapa lyö näpeille, kun nielut jäävät tavoitteista.”
Aika tulee näyttämään, mitä Ollikaisen johdolla lanseeratusta ilmastopolitiikasta seuraa. Riskit ovat ilmeisiä. On puhuttu miljardien kustannuksista EU:ssa.
Suomen metsäalan ylle on lyöty arveluttava leima, ja sen vaikutukset vientituloihimme ja talouteemme ovat uhkana. Samalla on myös edistetty ilmastonmuutoksen torjunnan polarisaatiota, mikä ei ole eduksi itse asialle. Useat maa- ja metsätalouden eteen ahkeroineet, Suomen ruokaturvastakin huolehtivat tilalliset kokevat tilanteen ahdistavana ja hämmentävänä.
Petteri Taalas
pääjohtaja, Ilmatieteen laitos, 2016–2023 WMO:n pääsihteeri
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat








