Kullankaivajat ja konemies kolahtivat

Runsaasti ääniä saivat myös Pienoismaailmojen rakentajat, Lajinsa viimeinen kalastaja ja ammatistaan ylpeä broilerkasvattaja. Kiitos kaikille kortteja ja sähköpostia lähettäneille.

Kantri-paidat menivät tällä kertaa seuraaville:

Arja Lyytinen, Joutsa

Matti Rautio, Kuopio

Erkki Ijäs, Parola

Seija Kaatrasalo, Lapinlahti

Tiia Kylänpää, Tuusula

Kullankaivajajuttu osoittaa, kuinka vähän on paljon ja kuinka unelmat kantavat.

Itsekin kultamailla käyneenä ja asiaan hiukan perehtyneenä luin kullankaivujutun pariin kertaan. Kullankaivu on pitkäjänteistä ja raskasta työtä. Kivien ja maan siirtely etenkin lapiopelillä on hikistä puuhaa ja talvella on elettävä muulla työllä, silloin ei luonto anna maasta elantoa. Konemies jo syntyessään hävisi karvan verran.

Veikko Savolainen, Iisalmi

Tällä kertaa kiinnosti eniten juttu, joka kertoi Lapin kullankaivajista. Lukemani jälkeenkin on vielä vaikea ymmärtää erämaassa tonkijoita. Yritän kuitenkin, koska tuttavapiirissä on sellaisiakin.

Anoppi

Kullankaivaja ei anna periksi oli mielenkiintoinen juttu. Mahtaa kultamiehillä olla jaksamista ainaisten lakijuttujen ja pykälien kanssa!

Riina Kaistila, Kurikka

Kullankaivajajuttu oli hyvä kurkistus pienen ”ammattikunnan” työhön ja päätösten vaikutuksista tavallisen ihmisen arkeen.

Mari Koskela, Harjunpää

Kullankaivaja ei anna periksi: Kiehtovalta tuntuvaa tarinaa, mutta varmasti täyttä työtä. Mielestäni työn pitää antaa jatkua, koska alueet maisemoidaan, ja se on yksi elinkeino, pitääkö sekin saada loppumaan?

Lea Maijala, Kotala

Kullakaivajajutussa tuli hyvin selväksi kuinka poliitikot ”paapovat” pääkaupunkilaisia ja vihreitä. Pisti silmään, kuinka kaivinkoneen työjälkeä pidetään yleensäkin rumana. Kun on itse viettänyt kaivinkoneen hytissä tuhansia tunteja, ei voi kun todeta tämän.

On hyvä, että Kantria jaetaan laajasti !

Simo Tuominen, Mellilä

Konemies jo syntyessään -jutussa tuli hienolla tavalla esiin sukupolvien välinen yhteisymmärrys ja yhdessä tekeminen, Vaari, mummo, vanhemmat ja lapset tekevät työtä yhdessä ja ideoivat uutta. Onni Ahokkaan kiintymys maahan ja maanviljelijän ammattiin tuntui mukavalta sekä ennen kaikkea se, että hän on oikealla tavalla ylpeä siitä. Murrosikäiset eivät yleensä suhtaudu niin.

Kantri on oivallisesti toimitettu, ja aina, kun on lehden lukenut, on vakuuttunut siitä, että maaseudulla on tulevaisuudessakin elämää. Kiitoksia!

Eila Korjala, Sippola

Konemies jo syntyessään -juttu osoittaa, että maallakin ja kotona voi harrastaa kaikkea mahdollista, jos vaan on innostusta. Hyvä juttu, onnea elämääsi Onni jatkossakin. Minunkin mieheni oli Onni, hän oli näppärä käsistään, selvisi kaikesta, mitä ei osannut, otti selvää ja opetteli.

Kantri on tosi hyvä lehti, löysin sen talvella meidän kirjastossa, ihan vahingossa. Nyt etsin sen käsiini ja luen aina.

Leena Aalto, Ylämylly

Konemies jo syntyessään: Uskomaton nuori, tuleva yrittäjä, ja asu täydentää kokonaisuuden! Vanhemmat tukeneet nuoren harrastuskiinnostusta!

Ritva Tuononen, Joensuu

Syyskuun Kantrin paras juttu oli mukava tarina nuoresta Onnista. Nuorisoa syyllistetään ja moititaan monasti yleistäen joidenkin ikävien esimerkkien vuoksi. On todella tärkeätä tuoda esiin myös Onnin kaltaisia, yritteliäitä, ahkeria nuoria, joilla on tavoitteita elämää varten varsin nuorina. Jutussa tulee hienosti esiin sukupolvien tuen merkitys lapsen kasvulle. Kaikkea hyvää tulevalle isännälle!

Raija Nurminen, Nokia

Tällä kertaa ei ollut mitään vaikeutta jutun valinnassa. Sen verran minussa on vielä pikkutyttöä, että Nukkekotielämää – Pienoismaailmojen rakentajat ihastutti! Että jotkut jaksavat rakentaa näitä miniatyyrijuttuja! Itse haaveilen nukkekodista – minä, vanha nainen – mutta en usko, että haaveesta tulee totta, sillä kärsivällisyyteni loppuisi jo ensimmäisen huoneen kohdalla. Vaan eipä se estä ihailemasta toisten aikaansaannoksia.

Ai, että Kantri on nyt verkossa? Täytyy mennä sinne!

Tiina Savo

”Pienoismaailmojen rakentajissa” Riku Riihelä valoi taas itsessäni uskoa siihen, että tulevaisuudessakin meillä riittää osaavia, ajattelevia ja ahkeria nuoria. Oma 14-vuotias poikanikin on kiinnostunut puutöistä ja rakentaa kaappia kansalaisopiston puutyökurssilla samalla kun ikätovereista suuri osa maleksii ostoskeskuksissa ja pelaa videopelejä energiajuomia ryystäen. Konemies jo syntyessään – Onni Ahokas ansaitsee myös erityismaininnan osaamisestaan.

Vanhemmat, jaksakaa kannustaa ja tukea nuorten käsityö- ja muita harrastuksia ja olla aidosti kiinnostuneita heidän tekemisistään.

Pasi Sten, Siuro

Kantrin paras juttu oli Nukkekotielämää – pienoismaailmojen rakentajat. Oli mukava lukea siitä, miten innokkaasti rakentajat suunnittelivat ja valmistivat esineitä pieniin taloihinsa. Kiehtova juttu! Kiitos siitä ja muistakin kivoista tarinoista, esim. 13-vuotiaasta konemiehestä!

Elina Hautalahti, Nivala

Pienoismaailmojen rakentajat -jutussa kiinnosti erityisesti, että nuori poika on kiinnostunut nukkekodin rakentamisesta ja vielä kehtaa tulla julkisuuteen. Tyttärelläni on nukkekoti, joten tiedän, että vaatii näppäryyttä ja kärsivällisyyttä rakennella nukkekodin tarvikkeita.

Tiia Kylänpää, Tuusula

Pienoismaailmojen rakentajat: On hienoa huomata, että voi tehdä itse. Kaikkea ei tarvitse ostaa valmiina. Hienoa että saamme lukea uutta näköislehteä vapaasti netissä.

Taina Aittomäki, Huittinen

Pienoismaailmojen rakentajat osoitti, että kuka tahansa voi harrastaa nukkekotien rakentelua, ikään tai sukupuoleen katsomatta.

Leikki-ikä on koko ikä

Isotooppeja ilmojen halki. Erittäin tarpeellinen palvelu, ei ole vaan tullut ajatelleeksi tuommoista olevan olemassakaan.

Thina Kauppinen, Kannonkoski

Isotooppeja ilmojen halki. Ihailtavaa ja hämmästyttävää, miten nykylääketieteen apu saadaan lähemmäs tarvitsijoita. Tätä ei edes ole osannut ajatellakaan.

Mervi Koukkari, Utajärvi

Isotooppeja ilmojen halki. Hienoa kansanvälistä yhteistyötä. Huvi ja hyöty yhdistyy mukavasti. Tärkeää nykyteknologiaa hyödyntäen.

Anitta Isoranta, Jämsä

Tipulan päällikkö, broilerkasvattaja Aki Ylinen. Se vaan oli niin mielenkiintoinen juttu. Luin sen ensimmäisenä kokonaan.

Seija Rantala, Kuhmoinen

Tipulan päällikkö. Mukava lukea nuorista, jotka vielä uskovat maatalouteen ja lihan kasvatukseen.

Susanna Järveläinen, Hämeenkyrö

Miesliike Mallusjoelta oli kiinnostava juttu. Itsekin heitän keikkaa nuorisoseuran piikkiin naisporukalla. Kakuttaako -esitykset mittaavat naisen elämää kakkujen kautta. Kiitos mielenkiintoisesta lehdestä. Eläköön maaseutu!

Kaisa Pullinen, Ryttylä